Omalle alalle voi työllistyä mutkien kautta

Tutka syventyy -sarjassa toimittaja keskittyy yhteen aiheeseen kolmesta eri näkökulmasta.

Akateemiselle uralle tähtäävä Riikka Palimo opiskelee biolääketiedettä ja lääkekehitystä Turun yliopistossa. Aiemmalta koulutukseltaan hän on fysioterapeutti. Valmistuttuaan ammattiin vuonna 2018 Palimo ei työllistynyt omalle alalleen.  

“Lopulta pitkäjänteinen työnhaku tuotti tulosta ja työllistyin silloiselle alalleni”, Palimo kertoo. 

Palimo päätyi työttömyyspäiviensä aikana selailemaan yliopistojen kotisivuja ja lopulta hakemaan biolääketieteen koulutusohjelmaan. Hän valmistuu lääkekehityksen maisteriohjelmasta tämän vuoden kesäkuussa. 

“Alaltani ei valmistuta tiettyyn ammattiin, vaan työmahdollisuudet ovat laajat. Alan opiskelijat valitsevat usein sivuaineita sen mukaan, mihin haluaisivat työllistyä. Monet lukevat esimerkiksi neurotiedettä, psykologiaa tai kauppatieteitä”, Palimo kertoo. 

Palimo jatkaa opintojaan maisteriksi valmistumisen jälkeen väitöskirjatutkijana. Hän kertoo alan alumnien työllistyneen tutkijoiksi, asiantuntijatehtäviin ja myynnin ja markkinoinnin pariin niin akatemiaan, yritysmaailmaan kuin yrittäjiksikin. 

Palimo työskentelee Turun yliopiston biolääketieteen laitoksen tutkimusryhmässä, jolle hän on tehnyt myös molemmat opinnäytetyönsä. Sivutyönä Palimo ylläpitää @riripalimo nimistä Tiktok-tiliä, jossa hän jakaa sisältöä elämästään ja puhuu opinnoistaan. 

Itseä ei kannata lähteä muuttamaan 

Turun AMK:ssa työskentelevän uraohjaajan Elina Karauksen mukaan työnhakijan luontaisilla piirteillä, kuten sosiaalisuudella on merkitystä työnhaussa sekä myöhemmin työelämässä. 

“Mikään yksittäinen piirre ei kuitenkaan määritä sitä, kuka työllistyy ja mihin”, Karaus sanoo. 

Hänen mukaansa työelämään tarvitaan rohkeiden esiintyjien lisäksi analyyttisiä, rauhallisia ja harkitsevia tekijöitä. Tärkeintä on tunnistaa omat vahvuudet ja oppia hyödyntämään niitä. Itseä ei kannata lähteä muuttamaan. 

Työelämässä ja työnhaussa on aina kilpailua, mutta Karauksen mukaan opiskelukavereihin kannattaa suhtautua tulevina kollegoina, ei kilpakumppaneina. Jokaisella on oma urapolkunsa ja omat vahvuutensa: yksi on sosiaalinen, toinen tietoteknisesti taitava. 

“Parhaiten pärjäämistä tukee se, että keskittyy omaan kehitykseen”, Karaus sanoo. 

Uraohjaaja Kiira Lasarov-Pernajan mukaan luontaiset ominaisuudet vaikuttavat vähintäänkin työssä viihtymiseen, vaikka työssä suoriutuisikin. 

“Rauhallista ja hiljaista työympäristöä arvostava tuskin viihtyy vilkkaassa avokonttorissa samalla tavalla kuin keskustellen ideoiva henkilö”, Lasarov-Pernaja sanoo.

Hän kehottaa hakeutumaan sellaiseen työhön, jossa ei joudu jatkuvasti venyttämään omia rajojaan. 

Palimo on pitänyt omat mielenkiinnonkohteensa mielessä esimerkiksi vaihtaessaan fysioterapian biolääketieteeseen. 

“Kamppailin jo opintojen aikana sen kanssa, ettei ala tuntunut yhtään omalta. Olen kuitenkin itsepäinen ja päätin, että suoritan tutkinnon loppuun vaikka väkisin. Osana viimeistä harjoitteluani luin artikkeleja lääkekehityksestä. Sitä kautta tutustuin alaan ja kiinnostuin biolääketieteestä”, Palimo sanoo. 

Palimo kuitenkin jatkoi fysioterapeutin töiden parissa, kunnes totesi, että biolääketieteen kortti oli pakko kääntää.

“En ole katunut alanvaihtoa päivääkään”, hän kertoo. 

Uraa ei kannata käsikirjoittaa 

Omaa työuraa ei voi tai kannata suunnitella ennalta liikaa. Uusia ja yllättäviäkin työmahdollisuuksia voi tulla eteen koska tahansa. Palimo päätyi osaksi tutkimusryhmää kiinnostuttuaan nykyisen esihenkilönsä vetämästä tutkimuksesta. 

“Hän piti meille kurssia aivan opintojeni alussa. Lopulta päädyin kokeilemaan onneani ja hain paikkaa tutkimusryhmästä jo heti ensimmäisenä opiskeluvuotenani”, Palimo sanoo. 

Hän tiesi ennakkoon, että ryhmään oli aiemminkin palkattu opintojen alkuvaiheessa olevia opiskelijoita. Lisäksi Palimo tunsi entuudestaan yhden ryhmän työntekijöistä. 

Palimo pitää verkostoitumista yhtenä tärkeimmistä, ellei jopa kaikkein tärkeimpänä työllistymistä tukevana tekijänä. Hän on solminut suurimman osan alan sisälle muodostamistaan suhteista opiskelijatapahtumissa. 

“Ensimmäisen oman alan kesätyöni saamisessa verkostoitumisella oli suuri merkitys, sillä piirit bioaloilla ovat aika pienet”, Palimo kertoo. 

Lisäksi Palimo kehottaa lähettämään itseä kiinnostaville työnantajille avoimia työhakemuksia.

Päivitä CV ja räätälöi hakemus

Lasarov-Pernaja kehottaa aloittamaan työnhaun päivittämällä asiakirjat yhdenmukaisiksi ja omannäköisiksi.

“Haastatteluunkin on helpompi valmistautua, kun tietää että paperilla oleva kaveri on sama, joka kävelee ovesta sisään”, Lasarov-Pernaja sanoo. 

Useissa rekrytointiprosesseissa mukana ollut Lasarov-Pernaja kertoo rehellisten ja omaa persoonaa esille tuovien hakemusten jäävän parhaiten mieleen. Karauksen paras vinkki on räätälöidä hakemusta haettavan paikan mukaan.

“Jos hakijalta toivotaan hyviä vuorovaikutustaitoja, kielitaitoa ja stressin sietokykyä, korosta silloin juuri näitä asioita”, Karaus sanoo. 

Valmistumisen jälkeen töitä etsiville Karaus antaa täsmäneuvon: yritysten tarjoamia työmahdollisuuksia tulisi tarkastella laajoilla linsseillä. Esimerkiksi insinööritoimistossa ja kauppaketjuissa työskentelee insinöörien ja myyjien lisäksi talousosaamisen, henkilöstöhallinnon ja viestinnän ammattilaisia. 

Vinkkejä ja apua työnhakuun voi kysyä esimerkiksi oman oppilaitoksen urapalveluista, Ohjaamosta ja työvoimaviranomaisilta. Lisäksi Karaus kehottaa tutustumaan myös erilaisiin rekrytointiyrityksiin.

Tämä on viimeinen osa kolmiosaista sarjaa.

Juttusarjan ensimmäinen osa: Kauppatieteet vaihtuivat tulevaisuudentutkimukseen – “En tiedä oliko järkevää luopua lähes varmasta työllistymisestä”

Juttusarjan toinen osa: Verkostoituminen tukee työllistymistä – “Valtaosaa työpaikoista ei koskaan julkaista missään”