Pelkästään kansan tyytymättömyys ei riitä Iranin hallinnon kaatumiseen

Tutka syventyy -sarjassa toimittaja keskittyy yhteen aiheeseen kolmesta eri näkökulmasta.

Iranin sota alkoi 28. helmikuuta, kun Yhdysvallat ja Israel aloittivat ilmaiskut Iraniin. Iskujen kohteina olivat muun muassa useat ministeriöt, virastot ja sotilasalueet Teheranissa. Iran on vastannut iskuihin iskemällä Israeliin sekä useaan naapurimaahansa Lähi-idässä. 

Yhdysvallat ja Israel ovat kertoneet iskujen olleen ennaltaehkäiseviä, sillä valtiot pitävät Irania ydinase- ja turvallisuusuhkana. Presidentti Donald Trumpin puheet sodan pyrkimyksistä ovat olleet vaihtelevia. 

Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola toteaa, ettei ole selvää kuvaa siitä, mihin Yhdysvallat pyrkii.  

“Välillä kelpaisi kuka tahansa uusi autoritäärinen johtaja saman regimen [hallitusjärjestelmä] puitteista, kunhan se olisi alisteinen Yhdysvaltojen ja Israelin intresseille. Välillä taas puhutaan koko järjestelmän romuttamisesta ja kansannoususta.”  

Tawar Salarin (SDP:n Turun kaupunginvaltuutetun, Varhan aluevaltuutetun sekä Demarinaisten varapuheenjohtajan) mukaan ulkopuolinen sotilaallinen voima on luonut toivoa iranilaisten keskuudessa.  

“Ulkoinen sotilaallinen voima heikentää Iranin turvallisuuskoneistoa. Yhdysvallat on tehnyt mittavat haitat Iranin hallinnolle, enkä millään usko, että Iranin tilanne jatkuu aivan samanlaisena”, iranilaistaustainen Salari arvioi.  

Vallankaappaus tarkoittaisi eliitin sisäistä hajoamista

Iranin ylin hengellinen johtaja ajatollah Ali Khamenei kuoli helmikuussa iskujen seurauksena. Hänen noustuaan vähitellen valtaan 1979 tapahtuneen vallankumouksen jälkeen, Iranissa rajoitettiin sananvapautta, poliittista vapautta sekä naisten oikeuksia. Khamenei kannatti sitä, että valtion lait perustuvat islamiin. Hänen kuolemansa jälkeen Iranin uudeksi ylimmäksi johtajaksi valittiin hänen poikansa Mojtaba Khamenei. 

“Mojtaba Khamenei on ollut hänen isänsä vasen käsi. En usko, enkä ole kuullut, että hän olisi erilainen kuin isänsä”, Salari huokaa. 

Merkkejä Iranin hallinnon kaatumisesta ei toistaiseksi ole. Juusolan mukaan regimen murtumiseen vaadittaisiin se, että osa regimen sisällä kääntyisi toisiaan vastaan ja menisi esimerkiksi opposition puolelle.

“Vallankaappaus tarkoittaisi ennen kaikkea sitä, että eliitin sisällä tapahtuisi hajoamisia siten, että osa aseellisista joukoista kääntyisi nykyistä johtoa vastaan. On hyvin epätodennäköistä, että vallankaappaus tapahtuu pelkästään kansan ja mielenosoitusten avulla, koska ne kukistettiin alkuvuodesta kovin ottein. Ei ole myöskään mitään syytä olettaa, ettei näin tapahtuisi uudelleenkin.” 

Salarin mukaan ihmiset pyrkivät tällä hetkellä pysymään turvassa, eikä ulkona uskalleta liikkua. Pommitukset konfliktin osapuolten toimesta jatkuvat edelleen voimakkaina. 

“Tämän jälkeen uskon, että mielenosoitukset tukahdutetaan vielä väkivaltaisemmin, mikäli ei saada heikentymiä sotilaallisiin voimiin. Kaikenlainen vastustus nähdään vihollisena, joka oikeuttaa väkivaltaan”, hän sanoo.  

Iran tarvitsee yhtenäisyyttä

Hallinnon kaatuminen ei synny pelkästä kansan tyytymättömyydestä, vaan se vaatii laajaa mobilisaatiota, lamaannuttavia lakkoja ja ennen kaikkea murtumia vallan eliitin, erityisesti turvallisuuskoneiston, sisällä. 

“Iranissa muutoshalua ja rohkeutta on, mutta koordinaatio ja yhteinen suunta ovat vielä epävarmoja. Siksi juuri nyt tärkeintä on yhtenäisyys: Iranin sisällä sitä on jo nähty eri etnisten ryhmien välillä, ja erityisesti diasporan pitäisi vahvistaa tätä ääntä yhdessä sen sijaan, että ihmisryhmiä asetetaan vastakkain”, Salari kertoo. 

Diaspora tässä yhteydessä tarkoittaa Iranin kansan hajaantumista ympäri maailmaa.

Yksi skenaario Juusolan mukaan on se, että nykyinen regime pysyy vallassa heikentyneenä ja saadaan aikaan kompromissi Iranin ja Yhdysvaltojen välille.  

“Toinen skenaario on tietysti se, että regime murtuu ja syntyy jonkinlainen sotilasvallankaappaus. Tästä voi syntyä kompromissi Trumpin sekä kansalaisten kanssa”, Juusola pohtii.  

Myös Salari uskoo, että sota voi päättyä sopimukseen Trumpin kanssa tai vaihtoehtoisesti vallankumoukseen. Järjestelmän murtuminen ja aseellisten joukkojen vastakkainasettelu voisi Juusolan mukaan johtaa jopa sisällissotaan sekä Iranin hajoamiseen.   

“Mahdotonta sanoa vielä tässä vaiheessa, mikä on todennäköisintä”, Juusola toteaa.  

Tämä on viimeinen osa Iranin tilannetta käsittelevästä juttusarjasta. 

Juttusarjan ensimmäinen osa: Mielenosoittajat Turussa seisovat iranilaisten rinnalla – Tutka

Juttusarjan toinen osa: ”Minun on pakko olla vahva, kun mitään muuta ei ole tehtävissä” – Tutka