Poliisin arki ei vaikuta pelottavan alalle pyrkiviä

Poliisiammattikorkeakouluun hakeminen kiinnostaa enemmän kuin koskaan. Maassamme edelleen jylläävä koronavirus vaikeutti monien oppilaitosten toimintaa viime vuonna, eikä Poliisiammattikorkeakoulu (Polamk) ole tässä poikkeus. Tampereen Hervannassa sijaitseva oppilaitos ei kuulu yhteishaun piiriin, ja koulutukseen voi hakea monesta muusta korkeakoulusta poiketen neljä kertaa vuodessa.

Tammikuussa 2020 aloittaneet opiskelijat ehtivät tutustumaan uuteen oppimisympäristöönsä lyhyen tovin ennen maaliskuuta 2020, jolloin tilanne eskaloitui maassamme valmiuslakia myöten. Tuolloin aloittamaan valitut hakijat joutuivat epäonniseen tilanteeseen, kun heidän unelmansa opiskelun starttaamisesta siirtyi aina elokuulle asti.

Haasteita korona on myös tuonut koko oppilaitoksen arkeen. Verkko-opetusta on järjestetty mahdollisimman paljon ja terveysturvallisuutta on vaalittu, mutta tietyiltä osin tämä on sula mahdottomuus.

”Esimerkiksi voimankäyttöharjoitteet ja painiminen eivät maskin kanssa onnistu, mutta riskit pyritään pitämään mahdollisimman alhaisina”, kertoo Polamkin koulutusjohtaja Petri Alkiora.

Alkioran mukaan mitään olennaista ei ole jäänyt opetuksesta pois, eikä korona ole estänyt kenenkään valmistumista poliisiksi. Myös työharjoittelut ovat hänen mukaansa sujuneet normaalisti.

Toista kertaa yrittämässä

Viime syksynä poliisiammattikorkeakoulun valintakokeessa kävi 26-vuotias Mika Kinisjärvi, joka ei vielä ensimmäisellä kerralla saanut kutsua opiskelemaan Hervantaan. Rovaniemeltä kotoisin oleva mies ei kuitenkaan lannistunut, vaan haki uudestaan koulutukseen. Uuden valintakokeen piti olla maaliskuussa, mutta tämä siirtyi koronatilanteen vuoksi huhtikuulle.

Ampumaurheilussa kilpaillut Kinisjärvi pärjäsi hyvin kuntotestissä jo ensimmäisessä valintakokeessaan, mutta parantamisen varaa hänellä on kokeeseen kuuluvassa kirjallisessa osuudessa. Tämän vuoden puolella hän on ollut poliisivalmennuksen järjestämällä valmennuskurssilla, josta hän kokee hyötyneensä juuri kirjallista osuutta silmällä pitäen.

Pääsykokeisiin valmistautumisessa hän näkee hyötyä urheilutaustastaan.

”Olen sanonutkin parille kaverilleni, että valintakokeeseen valmistautuminen on kuin arvokisoihin valmistautumista.”

Monella poliisikoulutukseen hakeminen saattaa pyöriä mielessä jo vuosia ennen hakemista, ja näin oli Kinisjärvelläkin. Hän on nuoresta iästään huolimatta ehtinyt valmistua jo metsätalouden insinööriksi. Insinööriksi hän valmistui juuri ennen koronaa, eikä kriisi ainakaan auttanut työllistymisessä.

Lopulta mies kyllästyi siihen, että hänelle ei suotu töitä omalta alaltaan. Silloin kuvaan astuikin takaraivossa kolkutellut unelma poliisikorkeakouluun pyrkimisestä. Lisäksi jo metsätaloutta opiskellessaan turvallisuusalan töitä tehneellä Kinisjärvellä on monta entistä työkaveria, jotka ovat päässeet opiskelemaan Polamkiin.

”Minulle on juuri turvallisuusalan töiden kautta tullut jonkin verran kokemusta Pohjois-Suomen poliisin kanssa toimimisesta, ja nuo kokemukset ovat erittäin positiivisia. Pidän poliisia todella luotettavana.”

Paljon muutoksia sekä uuden opettelua

Korona on sysännyt monet lomautetut ja työttömät toteuttamaan unelmansa poliisikorkeakouluun hakemisesta, ja lisäksi pandemia on muuttanut itse poliisinkin arkea. Poliisina 31,5 vuotta työskennellyt Lounais-Suomen poliisilaitoksen ylikonstaapeli Marko Raittinen on havainnut selkeän muutoksen poliisin kenttätyössä.

”Korona on rauhoittanut Turun keskustan alueen poliisin näkökulmasta katsottuna, koska ravintolaelämä ei ole siellä entisellä mallillaan. Toki kotihälytykset ovat lisääntyneet, mutta määrät eivät ole yhtä korkeita verrattuna normaaliaikana keskustassa yöaikaan tuleviin tehtäviin.”

Poliisin työssä on tapahtunut paljon muutoksia jo ennen koronaa. Sähköiset kirjoituskoneetkin olivat vielä harvinaisia Marko Raittisen aloittaessa poliisina 1990-luvun taitteessa. Poliisin työhön kuulukin se, että pitää pysyä muun muassa teknologian kehityksessä mukana.

Uuden opettelun ja monipuolisuutensa vuoksi poliisin työ ei varmasti ole sieltä helpoimmasta päästä, mutta poliisin palkat eivät tilastojen perusteella päätä huimaa. Esimerkiksi vanhemman konstaapelin keskipalkka ilman lisiä on 2100—2400 euroa.

Marko Raittinen myöntää, että palkkaus voisi olla parempikin. Hän toimii työnsä ohella myös Lounais-Suomen poliisilaitoksen pääluottamusmiehenä, jona toimiessaan tehtävät ovat usein liittyneet palkkaukseen.

”Varsinkin viime vuosina palkkaukseen liittyneet yhteydenotot ovat lisääntyneet, koska nuoret poliisit osaavat nykyään pitää oikeuksistaan kiinni.”

Poliisina pysytään

Monet poliisit ovat tehneet vuosikymmenien mittaisen uran. Sekä Polamkin koulutusjohtaja Alkiora että Lounais-Suomen poliisilaitoksen ylikonstaapeli Raittinen ovat sitä mieltä, että poliisissa on mahdollista tehdä pitkä ja vivahteikas työura. Julkisuudessa on viime vuosina jonkun verran esiintynyt keskustelua poliisien alanvaihdosta.

Raittinen kertoo, että ei ole Lounais-Suomen poliisilaitoksessa törmännyt pahemmin alanvaihtajiin. Hän näkeekin, että monipuolinen työ sekä mahdollisuus vaihtaa työnkuvaa uran aikana ovat seikkoja työssä pysymisen takana.

Perinteisesti poliisit ovat halutessaan voineet jäädä eläkkeelle muutamaa vuotta ennen niin sanottua normaalia eläkeikää, mutta esimerkiksi Raittisen kohdalla näin ei enää ole.

”Tämä tulee olemaan ongelma tulevaisuudessa, jos poliisien määrää ei selvästi lisätä. Monet poliisit vanhenevat ja jotkut jäävät osa-aikaiselle eläkkeelle, joten tarvitsemme korvaavaa työvoimaa.”

Lisäksi ylikonstaapeli näkee, että ei ainakaan itse aio olla työuransa loppuun kenttäpuolen tehtävissä. Toisaalta hän lisää samaan hengenvetoon, että esimerkiksi rikostutkintaan liittyvät työtehtävät eivät ole henkiseltä kuormaltaan yhtään kevyempiä yli kuusikymppisille poliiseille.

Mitä hyvältä poliisilta vaaditaan?

Raittisen mukaan poliisina pärjää, jos on valmis suhtautumaan avoimesti tulevaisuuteen ja uuden opetteluun.

”Kyllä se (vahvuus) varmaan on sitä avointa suhtautumista yhteiskuntaan ja ajassa pysymistä yhteiskunnan muutoksien mukana. Yhteiskunta muuttuu todella nopeaa vauhtia ja poliisin pitää pysyä näissä muutoksissa mukana, sitä kautta poliisikin pärjää.”

Polamkin koulutusjohtaja Petri Alkiora naurahtaa vaikealle kysymykselle ja toteaa kysymykseen vastaamisen melkein mahdottomaksi. Hieman pohdittuaan hän löytää erittäin olennaisen seikan, jonka perusteella koulutukseen valitaan hakijoita.

”Tärkeää on se, millä tavalla oma elämä on hallinnassa. Usein poliisin työ on sellaista, että elämän nurjalta puolelta tulee asioita vastaan. Mikäli ei ole tällaisia asioita valmis kohtaamaan, poliisin työ ei ole tällaista henkilöä varten. Siksi pitääkin aina löytää tähän työhön sopivia ja siihen kykeneviä ihmisiä.”

Tampereen Hervannassa sijaitsevaan arvostettuun opinahjoon innokkaasti pyrkivä Mika Kinisjärvi on samoilla linjoilla viitaten ”hyvään pääkoppaan”.

”Lisäksi tärkeitä tekijöitä ovat sosiaalinen luonne ja hyvä fyysinen kunto.”