Tutka tutkii: Onko suomalaisnuorten usko vahvistumassa?

Juttusarjassa Tutka selvittää ajankohtaisten ilmiöiden ja väitteiden todenperäisyyttä.

Suomalaisnuorten suhde uskoon on murroksessa. Tuoreet tutkimukset osoittavat, että varsinkin 15-vuotiaiden kohdalla usko Jumalaan on viime vuosina selvästi kasvanut erityisesti poikien keskuudessa. Itä-Suomen yliopiston mukaan vuonna 2024 jopa 62 prosenttia pojista kertoi uskovansa Jumalaan, kun vastaava luku vuonna 2019 oli vain 36 prosenttia. Tytöillä nousu näkyi vasta viime vuonna, ja nyt noin puolet ilmoittaa uskovansa Jumalaan.

Nuorisotyössä kohdataan samanlainen ilmiö käytännössä. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän nuorisosihteeri Rosmari Virolainen kertoo, että erityisesti nuoret miehet ovat viime vuosina alkaneet hakeutua hengellisten kysymysten äärelle. Hän vastaa uudesta nuorten aikuisten yhteisömakasiinista Turussa, joka tarjoaa 18–29-vuotiaille avoimen tilan pohtia uskoa ja rakentaa yhteisöllisyyttä.

”Tämä ei ole vain trendi, vaan todellinen muutos. Nuoret uskaltavat aiempaa rohkeammin tuoda uskon esiin – myös somessa”, Virolainen sanoo.

Sukupuoliero yllättää tutkijat

Perinteisesti tytöt on nähty poikia uskonnollisempina. Vuodesta 2019 lähtien suunta näyttäisi kääntyvän: pojat raportoivat uskovansa Jumalaan selvästi aiempaa enemmän, kun taas tyttöjen uskonnollisuus oli alhaisempi kuin poikien ja jossain vaiheessa jopa laski. Mutta silti, tyttöjen uskonnollisuuden laskukauden jälkeen tämä luku on viime aikoina alkanut jälleen nousta.

Virolainen uskoo, että kyse voi olla kulttuurin muutoksesta. Osa nuorista kokee, ettei kirkkoa tarvita hengellisyyden etsimiseen, vaikka usko itsessään ei katoaisi. Kastemäärien väheneminen heijastaa samaa kehitystä.

Hengellisyys somessa ja arjessa

Sosiaalinen media on tuonut hengellisyyden näkyvämmäksi. Nuoret kertovat avoimesti olevansa uskossa ja etsivät hengellistä sisältöä erityisesti verkossa. Samalla kirkon työntekijät ja piispat osallistuvat keskusteluun eri medioissa, mikä tekee uskosta näkyvämpää myös julkisuudessa.

Virolaisen mukaan monille rippikoulu toimii edelleen merkittävänä käännekohtana. Osallistumisen motiivit vaihtelevat kavereista ja lahjoista hengelliseen etsintään, mutta monelle rippikoulu avaa oven syvempään pohdintaan.

Laajempi kuva: identiteetti murroksessa

Vaikka usko Jumalaan on joillakin mittareilla vahvistunut, Nuorisobarometri 2023 kertoo toisenlaisen kokonaiskuvan: 1 811 vastaajista vain 22 prosenttia 15–29-vuotiaista pitää itseään uskonnollisena, ja yli 60 prosenttia määrittelee itsensä ei-uskonnolliseksi. Seurakuntaan sitoutuminen ja kirkollisiin tilaisuuksiin osallistuminen ovat vähäisiä.

Tämä on linjassa kansainvälisten trendien kanssa. Pew Researchin mukaan nuoremmat sukupolvet länsimaissa irtautuvat yhä useammin lapsuuden uskonnosta eivätkä sitoudu seurakuntiin tai rituaaleihin. Samalla kriisit, kuten pandemia ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan, voivat hetkellisesti lisätä hengellisyyden tarvetta.

Katse tulevaisuuteen

Virolaisen mukaan olennaista on, että ilmapiiri rohkaisee puhumaan uskosta avoimesti. ”Usko ei katoa ihmisistä. Tärkeintä on, että löytyy paikkoja, joissa kysymyksiä saa pohtia turvallisesti ja joissa yhteisöllisyys voi kasvaa.”

Nuorten kiinnostus hengellisyyteen on siis todellinen ilmiö, mutta se ei välttämättä tarkoita laajempaa uskonnollista käännettä. Pikemminkin nuoret etsivät merkitystä ja turvaa omilla tavoillaan usein perinteisen kirkon rakenteiden ulkopuolella.