Hävikkiruokaa vai ruokalistan tuotteita? ResQ-sovellus kerää kiitosta ja kritiikkiä käyttäjiltään

Turussa opiskeleva Aleksi Ojala, 23, törmäsi sovellukseen ensimmäisen kerran työskennellessään ravintolassa Rovaniemellä. Päivän päätteeksi he pakkasivat lounasbuffetin ylijäämäruoat ja myivät ne ResQ:ssa.  

“Huomasin, että ihmiset maksavat halvemman hinnan hävikkiruoasta, ja sovelluksella oli paljon käyttäjiä”, Ojala toteaa. 

Ojala on aiemmalta koulutukseltaan kokki, minkä vuoksi hän on tottunut minimoimaan hävikkiä ja käyttämään kaikki raaka-aineet hyödyksi. Sen vuoksi Ojalan mielestä sovelluksen idea on todella hyvä. Hän on kuitenkin vähentänyt sovelluksen käyttöä hintojen nousun ja valikoiman kapeuden takia. 

“Valikoima painottuu tällä hetkellä aasialaiseen ruokaan, ja siellä saattaa olla kokonaisia ruokalistoja”, Ojala pohtii syitä, miksi ei enää käytä sovellusta yhtä usein kuin ennen.  

Asiakkaat toimivat valvojina 

Myös nuorten suosimassa anonyymissa keskustelusovelluksessa Jodelissa on kritisoitu ResQ-sovellusta siitä, että jotkut ravintolat laittavat sovellukseen tuotteita suoraan omalta ruokalistaltaan, eivätkä välttämättä hävikkiruokaa. ResQ:n toimitusjohtaja Sebastian Wikström myöntää, että valvonta on haasteellista. 

”Emme pysty suoraan valvomaan tarjontaa, vaan asiakkaat toimivat sovelluksen korvina ja silminä. Ravintolat voivat käyttää vanhenevia raaka-aineita, vaikka annokset näyttäisivätkin normaalilta ruokalistalta.” 

Wikström haluaa muistuttaa asiakkaita siitä, että he voivat sovelluksen kautta raportoida, jos vaikuttaa siltä, että yritys myy muuta kuin hävikkiruokaa tai tuotteet ovat liian kalliita. Silloin ResQ:n tiimi ottaa yhteyttä toimijaan.  

ResQ:ssa mukana olevat toimipaikat sitoutuvat siihen, että sovellukseen laitettavat tuotteet ovat käyttökelpoisia ja vähintään 30 prosenttia halvempia kuin alkuperäiset hinnat, mutta mieluusti jopa yli 50 prosenttia. 

Wikström kertoo, että ResQ juhli juuri 15:ttä miljoonaa pelastettua tuotetta, joista suurin osa on ruokaa. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan keskimääräisen ruoka-annoksen ilmastovaikutus on 2,5 kg hiilidioksidia, mikä antaa karkeaa osviittaa saavutetuista tuloksista.