Ompelukone tikkaa farkkujen vetoketjua.
Kuva: Salla Piirainen

Ympäristö

Korjauspalvelut ovat askel muodin murrokseen

Salla Piirainen

Osa tekstiilijätteeseen päätyvistä vaatteista olisi korjattavissa.

Jokaiselta suomalaiselta syntyy vuosittain 13–18 kiloa tekstiilijätettä, joka ei kelpaa sellaisenaan uudelleenkäyttöön rikkinäisyytensä tai likaisuutensa vuoksi. Kierrätysmyymälät vastaanottavat vain ehjiä ja puhtaita tuotteita, eli moni huollettavissa oleva vaate päätyy roskiin.

Suomalainen start-up-yritys Menddie on vaate- ja puhelinkorjauksia verkossa tarjoava kauppapaikka. Lähes kaksi vuotta sitten perustettu korjauspalvelualusta syntyi siitä ajatuksesta, että uuden ostamista tulisi vähentää ja vanhan korjaamista lisätä. Menddie työllistää kuutta henkilöä ja yhtätoista yritystä. Aikomuksena on tarjota tulevaisuudessa myös muunlaisia korjauspalveluita.

Leevi Vahvelainen
Kuva: Tiina Nyman

“Meidän visiona on rakentaa korjauspalveluiden eBay”, kertoo Menddien toimitusjohtaja Leevi Vahvelainen.

Menddien suosituimmat korjauspalvelut ovat farkkujen haarojen paikkaus ja takin vetoketjun vaihtaminen. Farkkujen haarojen korjaaminen poisheittämisen sijaan onkin ekoteko. Uusien farkkujen valmistukseen kuluu 10 000 litraa vettä, mikä vastaa yhden ihmisen 17 vuoden juomavesiä. Yleensä ihmisten haluun korjauttaa vaatteensa vaikuttaa kuitenkin se, onko vaate itselle mieluisa tai löytyykö sen taustalta jokin tarina. Jokaisen kannattaisikin ostopäätöksensä äärellä pohtia myös sitä, olisiko valmis korjauttamaan tuotteen.

Myös isot vaateketjut ovat alkaneet tarjoamaan korjauspalveluita tuotteilleen. Esimerkiksi H&M-vaateketju on perustanut maailmalla muutamien liikkeidensä yhteyteen palvelun, jossa saa neuvontaa ja tarvikkeita vaatteiden huoltoon. Menddien toimitusjohtaja Leevi Vahvelainen näkee ilmiön positiivisena.

“Mun mielestä maailma toimii oikein, kun yritykset ovat vastuussa vaatteidensa pitkäikäisyydestä.”

Lempikengille lisää käyttöikää

Heikki Tanskanen
Kuva: Heikki Tanskanen

Heikki Tanskasen vuoden 2020 helmikuussa perustama Mister Mint -yritys on Suomen ensimmäinen kenkäpesula. Tanskanen tarjoaa pesemisen ja tahrojen poiston lisäksi myös jalkineiden entisöintiä. Kovemmassakin käytössä olleet popot ovat käytännössä kuin uudet Tanskasen työn jäljiltä. Kenkien lisäksi Mister Mintissä voi huollattaa käsilaukkuja ja jopa lippiksiä, vaikka pääpaino halutaankin pitää kengissä. Minkä hintaisia kenkiä ihmiset ovat valmiita huoltamaan?

“Valtaosa on yli 200 euron designer-kenkiä. Joku voi tuoda myös vansit ja olla tyytyväinen, että välttyy tilaamasta uusia Zalandolta”, kertoo Tanskanen.

Kenkien alkuperäinen hinta vaikuttaa usein siihen, onko kuluttaja valmis korjauttamaan ne. Halvat ja huonoista materiaaleista valmistetut kengät voi olla myös hankala huoltaa. Tanskanen pyrkiikin markkinoinnissaan valaisemaan ihmisiä siitä, miksi hieman kalliimpiin kenkiin kannattaa panostaa. Monet nuoret sneaker-harrastajat ostavat kenkiä myös sillä ajatuksella, etteivät ole kenkien loppukäyttäjiä. Kenkien huoltaminen onkin tärkeää, jotta kengillä säilyy jälleenmyyntiarvo.

Mister Mintin asiakaskunnasta valtaosa on noin 30-vuotiaita, vaikka Tanskanen onkin ollut positiivisesti yllättänyt ikäskaalan laajuudesta. Tällä hetkellä yritys työllistää Tanskasen lisäksi yhden kiireapulaisen. Kenkäpesulan suosio on kuitenkin kasvanut niin suureksi, että suunnitelmissa on uusien työntekijöiden palkkaaminen.

“Ihmiset ovat alkaneet tajuamaan, että vanhaa kannattaa huollattaa.”

Lähteet: Suomen Luonto, Fashion Finland