Turun ammattikorkeakoulun journalismin opiskelijat kävivät tutustumassa Lohjalla sijaitsevan Kerto-tehtaan toimintaan. KUVA: Niko Kettunen

Ympäristö

Kymmenien käsiparien kautta talojen tukipilareiksi

Niko Kettunen

Lohjan Kerto-tehtaalla valmistuu vuodessa 90 000 kuutiota rakentamiseen käytettävää kertopuuta. Ylijäämäpuu käytetään tehtaan ja Lohjan kaupungin lämmityksessä.

Trukit ajelevat Metsä Woodin Lohjan Kerto-tehtaan pihalla. Keltaiseen huomioliiviin sonnustautunut tehtaan assistentti Satu Stolpe ottaa iloisena vierailijat vastaan.  

Tehtaalla on tarkat säännöt. Siellä ei saa valokuvata ja jokaisella on oltava turvavarusteet päällä. Vakiovarustukseen kuuluvat suojalasit, huomioliivi, kypärä ja turvakengät. Turvallisuus on kaiken tekemisen kulmakivi.  

Lohjan tehtaalla valmistuu kertopuuksi kutsuttua viilupuuta, jota käytetään rakennusmateriaalina. Perinteisiä käyttökohteita tuolle kevyelle, mutta sitäkin järeämmälle puukappaleelle löytyy erityisesti kantavista rakenteista. Sitä on hyödynnetty myös Turun Linnanfältin alueen puukerrostalojen rakentamisessa. 

’’Kertopuuta käytetään palkkeina, pilareina sekä seinä- ja kattorakenteissa. Teolliset käyttökohteet ovat erityisesti ikkuna- ja oviteollisuus’’, luettelee Lohjan Kerto-tehtaan toimitusten suunnittelupäällikkö Anni Lammi. 

Tehtaalla käytetään tukkipuuta eli leveämpää osaa puun rungosta. Kapeammat osat puusta hyödynnetään sellun valmistuksessa. Kuoriosat eli puusta ylijääneet sivutuotteet puolestaan käytetään energiatuotantoon. 

’’Lämpöenergia, joka tarvitaan prosessissa, tuotetaan viereisessä lämpölaitoksessa käyttäen hyväksi puusta jääneitä sivutuotteita. Lämpöä riittää paljon myös Lohjan kaupungille’’, Lammi kertoo. 

Tehtaalle mentäessä oli tärkeää laittaa turvavarustukset päälle. Metsäyhdistyksen viestintäpäällikkö Anna Kauppi ja opiskelijat Patrick Paldanius (vas.) ja Matias Hauhia pukevat turvakenkiä jalkaan. KUVA: Niko Kettunen

Puulajilla on merkitystä 

Kovin yksinkertaisesti viilupuu ei synny. Se käy läpi useita erilaisia vaiheita ennen kuin se päätyy rakennustyömaalle. Tehtaalla paiskitaan töitä reilun sadan ihmisen voimin viikon jokaisena päivänä ympäri vuorokauden. Vuodessa valmistuu noin 90 000 kuutiota kertapuuta. Valmistumiseen kuluu 200 000 kuutiota tukkia.  

Rattaat pyörivät lujasti ja linjastot käyvät kuumina. Hektisyyden voi aistia. Mihinkään ei saa koskea ja on pysyttävä valoverhoksi kutsutun suojaviivan ulkopuolella. Linjastot on turvallisuuden takaamiseksi eristetty häkeillä. Nenässä tuoksuu vahvasti tuore puu. 

Viilupuun valmistaminen alkaa kuorimalla tukkipuut ja mittaamalla ne. Työstettävyyden kannalta on tärkeää hauduttaa tukki lämpöisessä vedessä, jotta siitä tulee tarpeeksi pehmeää.  

Ei ole yhdentekevää, mistä puusta tai puunosasta viilupuu valmistetaan. Lujuuden kannalta raaka-aineeksi sopii parhaiten kuusi. 

’’Kuusi on kevyttä ja siinä on hyvä paino-lujuus-suhde. Aiemmin kuusen lisäksi on käytetty myös koivua’’, Lammi selittää. 

Puut tulevat tehtaalle sadan kilometrin säteeltä Lohjasta. Viilupuussa käytetään kotimaista puuta, joka on 90-prosenttisesti sertifioidusta metsästä, eli metsää on käytetty vastuullisesti ja kestävästi.

’’Viilupuussa hyödynnetään pohjoisen metsien puita, koska täällä on hitaampi kasvuympäristö. Puista tulee myös tasalaatuisia ja vuosirenkaat pysyvät ohuina’’, Lammi jatkaa. 

Tukkipuut sorvataan viiluiksi ja ne kuivataan sekä lajitellaan. Kertopuutuotteet valmistetaan riittävän vahvoiksi ja oikeisiin käyttökohteisiin sopiviksi. Jokainen viilu kuvataan ja paino punnitaan, jotta laatu varmistetaan. 

Puupöllistä syntyy viilumattoa, jota käytetään kertopuun valmistukseen. KUVA: Satu Stolpe

Kuumat työolot vuodesta toiseen 

Kun kulkee tehtaalla, tuntee olevansa kuin saunassa vaatteet päällä. Hiki valuu pitkin selkärankaa ja suu tuntuu kuivalta kuin Saharan autiomaassa. Muistiinpanovihko toimii kätevänä viuhkana. 

”Jos nyt on kuuma, niin ajatelkaa sitten kesähelteitä”, Stolpe naurahtaa kierroksen aikana. 

Totta tosiaan. Tehtaalla ei edes kesällä saa käyttää shortseja turvallisuussyistä. Onneksi paksu huppari odottaa ulkona. T-paita liivin alla on hyvä vaihtoehto.

Ohuet viilut tulevat kovaa tahtia peräjälkeen liukuhihnaa pitkin seuraavaan vaiheeseen. 

Levyt liimataan aihioiksi eli isoiksi laatoiksi. Seuraavana vuorossa on kuumapuristus, jossa liima kovettuu ja laatta voidaan pilkkoa asiakkaalle sopiviin mittoihin. 

Lohjan Kerto-tehtaan toimitusten suunnittelupäällikkö Anni Lammi esitteli opiskelijoille tehdasta ja vastaili kysymyksiin. KUVA: Niko Kettunen

Rekkalasteittain viilupuuta kuluttajalle 

Tehtaalla valmistetaan vain tilauksesta kertopuuta yritys- tai yksityisasiakkaille.  Asiakas määrittää, kuinka leveää tai pitkää kertopuuta hän haluaa. 

’’Ainoa rajoittava tekijä on tuotantolinjan leveys. Me valmistamme aina 1,8 metriä leveää aihiota, joka voidaan halkoa. Maksimipituus, joka tästä tehtaasta menee läpi, on 25 metriä. Siinä rajoittaa varaston seinät, jotka tulevat vastaan’’, Lammi kertoo. 

Varaston tilat pursuavat pakattuja viilupuita, mutta jokainen tuote on menossa tilaajalle. Pakkaamisen jälkeen tilaukset liikkuvat nopeasti asiakkaalle rekkakyydein. Päivän aikana tehtaan pihasta ajaa edestakaisin parhaimmillaan 17 rekkaa. 

Tukit kulkevat kumipyörillä tehtaaseen, ja valmiit kertopuut lähtevät rekkakyydillä kuluttajalle.  

Pikainen kierros tehtaalla avasi silmät siitä, kuinka monta käsiparia ja työvaihetta tarvitaan rakennusmateriaalin valmistukseen, joka pitää talomme pystyssä. 

Tehtaan ulkopuolella oli esillä kertopuupalikoita ja valmistuksesta yli jäänyttä haketta. KUVA: Niko Kettunen