Lämpenevät talvet muuttavat lintujen talvehtimista – Tulevaisuudessa yhä useammat lajit voivat talvehtia Suomessa

Tutka syventyy -sarjassa toimittaja keskittyy yhteen aiheeseen kolmesta eri näkökulmasta.

Ilmastonmuutos lyhentää Suomen talvia molemmista päistä. Tämän seurauksena esimerkiksi linnut saattavat pesiä tulevaisuudessa liian aikaisin. Turun yliopiston ekologian emeritusprofessori Esa Lehikoinen kertoo sähköpostihaastattelussa, että tällaisia tapauksia löytyy jo.

“Viime vuonna kevät alkoi poikkeuksellisen aikaisin ja esimerkiksi tiaiset ja tikli
alkoivat pesiä jo maalis-huhtikuun vaihteessa, melkein kuukautta normaalia aikaisemmin”, Lehikoinen kertoo.

“Huonosti näille aikaisille pesille kävi, mutta näin pahat ajoitusvirheet ovat harvinaisia”, hän jatkaa.

Lehikoisen mukaan pesinnän epäonnistuminen oli niin merkittävä, että se näkyi vielä syyskannoissakin.

Lämpimät syksyt vähentävät lintujen tarvetta muuttaa

Lehikoisen mukaan muuttolinnut voidaan jakaa säämuuttajiin ja vaistomuuttajiin. Vaistomuuttajia ovat hyönteissyöjälinnut, jotka säistä riippumatta muuttavat aina samaan aikaan ”sisäisen kellon” ohjaamina ja samalle talvehtimisseudulle. Tällaisia ovat esimerkiksi haarapääskyt.

Säämuuttajia ovat Euroopan sisällä muuttavat lajit, joiden ravinto koostuu
suureksi osaksi marjoista ja siemenistä ja jossain määrin talvehtivista hyönteisistä. Tällaisia ovat esimerkiksi kyyhkyt.

Lehikoisen mukaan syksyn olosuhteiden vaihtelu vaikuttaa syysmuuton ajoittumiseen. Kun keskimääräinen talven alku on viivästynyt, monen lajin talvehtiminen Suomessa on yleistynyt.

“1960-luvulla punarinta ja mustapääkerttu talvehtivat harvoin Suomessa, mutta nykyisin niitä on säännöllisesti ja melko pohjoisessakin”, Lehikoinen avaa.

Vähäinen lumipeite helpottaa talvesta selviytymistä

Vähälumiset talvet auttavat Lehikoisen mukaan monien lintujen talvehdintaa, sillä ruokaa on helpompi löytää.

“Maaperän pinnalta kasvillisuuden seasta ja lumen alle jääneistä kasveista löytyy ravintoa, siemeniä ja ehkä talvehtivia hyönteisiä, mutta ne jäävät löytymättä tai kaivamatta esiin joiltakin pienemmiltä lajeilta, jos lunta on paljon”, hän sanoo.

Toisaalta lumi antaa monelle lajille suojaa, kuten metsäkanalinnuille.

“Riekko, kiiruna ja varpuslinnuista pulmunen käyttävät lunta yöpymissuojana”,
Lehikoinen toteaa.

Lintujen suojaväri voi kääntyä heikkoudeksi, jos lunta ei ole, sillä pedot näkevät ne paremmin.

Takatalvet eivät ole yleensä kohtalokkaita

Lehikoisen mukaan linnut selviävät yleensä hyvin takatalvista. Vaikutukset näkyvät pääosin energian tarpeen lisääntymisenä ja reviirilaulun vähenemisenä.

“Yleensä linnut selviävät takatalvista, eikä vasta aloitettu pesintä kärsi. Jos muninta on kesken takatalven tullessa, naaras ei ole yleensä aloittanut vielä haudontaa, jolloin munat säilyvät haudontakelpoisina”, Lehikoinen sanoo.

Äärimmäiset olosuhteet eivät ole Lehikoisen mukaan kuitenkaan mahdottomia.

“Viime keväänä oli minun 55-vuotisen urani ensimmäinen vuosi, jolloin tiaiset
erehtyivät aloittamaan pesinnän liian aikaisin ja lähes kaikki maalis-huhtikuun
vaihteesta alkaen aloitetut pesät tuhoutuivat”, hän jatkaa.

Lehikoisen mukaan on vaikea ennustaa voivatko aikaisen pesinnän tuhot lisääntyä, sillä takatalvia ei voi ennustaa etukäteen.

Talvella pesiminen on jo mahdollista

Lehikoisen mukaan Suomesta löytyy jo talvella pesiviä lintuja, kuten kesykyyhky ja käpylintulajit. Vaikka pesintä olisi mahdollista vuoden ympäri, kaikilla linnuilla on oma vuosikierron vaihe, jolloin pesintä ei onnistu.

“Linnut vaihtavat höyhenpukunsa ja siipisulat kulumisen vuoksi kerran vuodessa. Se pitää sijoittaa sellaiseen vuodenaikaan, että ravintoa on varmasti tarjolla. On siis biologisia syitä, ettei kahta tai kolmea energiaa vaativaa toimintaa voi sijoittaa vuosikiertoon päällekkäin”, Lehikoinen täsmentää.

“Varmaan pohjoisilla ja korkeilla leveysasteilla säilyy selvä vuodenaikaisuus, joka myös rajoittaa pesimistä milloin vain”, hän lisää.

Juttu on viimeinen osa kolmiosaista luontoaiheista juttusarjaa, joka käsittelee lumettomien talvien vaikutusta luontoon.

Juttusarjan ensimmäinen osa: Lumipeite on usean lajin turvapaikka – Sen puute häiritsee jyrsijöiden lisääntymistä

Sarjan toinen osa: Pakkaset suojaavat luontoa – Niiden väheneminen mahdollistaa uusien tuholaisten ja tautien leviämisen