Pakkaset suojaavat luontoa – Niiden väheneminen mahdollistaa uusien tuholaisten ja tautien leviämisen

Tutka syventyy -sarjassa toimittaja keskittyy yhteen aiheeseen kolmesta eri näkökulmasta.

Lämpimät syksyt ja leudot talvet mahdollistavat Suomessa jo oleville tuhohyönteisille paremmat olosuhteet selvitä talvesta. Turun yliopiston biodiversiteettitieteiden laitoksen tutkimusteknikon Tommi Anderssonin mukaan niiden määrät voivat lisääntyä. 

Ilmastonmuutoksella on vaikutusta etenkin kuusen selviytymiseen.

”Lämpimät, kuivat ja kovatuuliset kesät ovat kuuselle hankalia. Heikentyneet kuuset ovat otollisia isäntiä kuusikoita vaivaavalle kirjanpainajalle. Lämpimät syksyt voivat myös mahdollistaa kirjanpainajan toisen sukupolven kehittymisen, mikä osaltaan saattaa lisätä tuhoja kuusikoissa”, Andersson kertoo.

Hänen mukaan kirjanpainajan aiheuttamat kuusikkotuhot lisääntyvät sellaisilla alueilla, missä kuusi on valta-asemassa, kuten talousmetsissä.

Andersson ei kuitenkaan usko, että kuusi on häviämisen partaalla, ainakaan vielä.

”Monimuotoisuus yleensä parantaa metsän kykyä sietää erilaisia häiriöitä, kuten tuholaisia”, hän toteaa.

Hallamittari on yleinen laji Etelä-Suomessa, mutta siitä on koitunut ongelmia pohjoisimmassa Lapissa. Tunturikoivut ovat kärsineet hallamittarituhoista.

”Hallamittari on ilmeisesti levinnyt Pohjois-Norjasta Utsjoelle. Lämmenneet talvet mahdollistivat sen leviämisen Suomen pohjoisimpaan kolkkaan. Hallamittari talvehtii munana”, hän lisää.

Monet tulokaslajit sopeutuvat helposti Suomen ilmastoon

Ilmastonmuutoksen myötä Suomeen saapuu muun muassa mahdollisesti uusia tauteja levittäviä hyttyslajeja, kuten malariaa levittäviä horkkahyttysiä.

”Horkkahyttyset ja malaria eivät ole meille sinänsä uusia asioita, sillä Suomessa on ollut kotoperäistä malariaa satoja vuosia, mutta sitä levittävät hyttyset ja malaria hävisivät savupirttien mukana viime vuosisadalla, kun asunnot eivät enää olleet sopivia talvehtimispaikkoja hyttysille”, Andersson sanoo.

Uudet hyönteiset aiheuttavat myös taloudellista vahinkoa. Anderssonin mukaan koloradonkuoriainen olisi tuhoisa laji perunasadoille.

”Lajia ei ole tavattu Suomessa vielä pysyvästi, sillä se pyritään hävittämään heti viranomaisten toimesta, kun sitä löydetään”, hän kertoo.

Andersson ei pidä Eurooppaan levinnyttä aasianherhiläistä Suomen lajistolle riskinä vielä pitkään aikaan, mutta EU:n hunajantuotannolle se on riski.

”Euroopan mehiläiset eivät osaa puolustautua sitä vastaan, minkä seurauksena yksikin herhiläinen voi tuhota kokonaisen pesän”, hän toteaa. 

Lajien saapumisen ennustamista hankaloittaa se, että osa voi tulla ihmisen mukana vieraslajeina, esimerkiksi matkatavaroiden kautta tai puukuljetusten mukana. Tulokaslaji on alueelle itsenäisesti saapunut laji, kun vieraslaji on ihmisen mukana alueelle kulkeutunut laji.

”Itä-Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa on monin paikoin samanlainen ilmasto kuin täällä, joten sieltä tulleet lajit pystyisivät sopeutumaan Suomeen varsin hyvin”, hän pohtii.

Anderssonin mukaan paras torjuntakeino on ennaltaehkäisy, kuten puutavaran pitäminen karanteenissa, jotta voidaan varmistua, ettei siellä oleskele mitään sinne kuulumatonta.

Kaikki tulokkaat eivät ole tuholaisia

Uusien hyönteislajien mukana tulee myös hyödyllisiä lajeja, kuten pölyttäjiä. Näitä ovat esimerkiksi kontukimalainen.

”Kontukimalainen saapui Suomeen tulokaslajina 2000-luvun alussa Keski-Euroopasta ja on yksi Suomen suurimmista kimalaislajeista. Osa Suomen kontukimalaisista saattaa olla myös kasvihuoneista karanneiden yksilöiden jälkeläisiä”, Andersson sanoo.

Pakkaset ovat suojanneet luontoa

Pakkaset ovat suojanneet luontoa uusien lajien leviämiseltä. Toisaalta kova pakkanen ja vähäluminen talvi ovat kova paikka myös luontoomme kuuluville hyönteislajeille.

”Tämänkaltaiset talvet verottavat varmasti jonkin verran luontoon kuuluvia hyönteisiämme Etelä-Suomessa, sillä monet tarvitsevat lumipeitteen suojaa kovia pakkasia vastaan”, Andersson toteaa.

”Toisaalta jatkuvasti sahaava lämpötila ei ole myöskään hyvä, sillä se saattaa kuluttaa hyönteisten vararavintovarastot loppuun ennen kevättä”, hän lisää.

Andersson muistuttaa, että hyönteisten kehon toiminta on hyvin erilaista verrattuna ihmiseen.

”Kyse on mikrohabitaatista eli hyvin pienet paikalliset erot elinympäristössä voivat vaikuttaa, missä hyönteinen selviää ja missä ei”, hän jatkaa.

Juttu on toinen osa kolmiosaista luontoaiheista juttusarjaa, joka käsittelee lumettomien talvien vaikutusta luontoon. Viimeinen osa käsittelee eläinten talvikäytöstä muuttuvina talvina.

Juttusarjan ensimmäinen osa: Lumipeite on usean lajin turvapaikka – Sen puute häiritsee jyrsijöiden lisääntymistä