Ihminen katselee vaatteita myymälässä
Second hand -vaatteiden suosio jatkaa kasvuaan. Kuva: Suvi Pulliainen

Ympäristö

Second hand - Sosiaalisesti hyväksyttävää shoppailua

Suvi Pulliainen

Käytettyjen vaatteiden ostamiseen liittyi paljon häpeää ennen vuosituhannen vaihdetta. Nykyään second hand -vaatteiden ostaminen on monelle ensisijainen vaihtoehto.

”Lapsena meille ostettiin paljon käytettyjä vaatteita ja tulin kiusatuksi siitä asiasta. Oli sellainen paine, että jos jollain oli uudet Adidaksen lenkkarit, niin täytyy itselläkin olla. Nykyään en enää tunne yhteiskunnallista painetta, enemmänkin hävettäisi myöntää, jos vaikka ostaisin vaatteita Sheinistä”, kertoo opiskelija Riina Lehtola.

Kuva Riina Lehtosesta.
Riina Lehtola ostaa vaatteensa pääsääntöisesti käytettyinä. Kuva: Suvi Pulliainen

Ellen MacArthur Foundationin mukaan vuosien 2000–2015 aikana vaatteiden ostaminen on tuplaantunut, mutta samalla niiden käyttökerrat ovat vähentyneet yli 35 prosenttia. Kirppareilla myytävät vaatteet eivät ole enää loppuun käytettyjä, vaan osa niistä on jopa täysin uusia.

”Vähentyneet käyttökerrat yhdistettynä pursuilevaan vaatekaappiin tarjoavat puitteet second hand -markkinan kasvulle”, avaa Turun yliopiston taloussosiologian dosentti Linda Turunen asennemuutoksen syitä.

Vastuullisuuden ja yksilöllisyyden metsästystä

Second hand -tuotteiden ostamisesta hyväksyttävää tekee vallalla oleva vastuullisuuden ilmapiiri. Mediassa puhutaan paljon kiertotaloudesta ja siitä, miten vaateteollisuus on yksi pahimmista saastuttajista. Käytettynä ostaminen nähdään vaihtoehtona oman ekologisen jalanjäljen pienentämiselle.

Myös Lehtolalle suurin syy ostaa second hand -tuotteita ovat ympäristöasiat:

”Muutama vuosi sitten tuli ostettua paljon turhaa kamaa, jolla ei ollut käyttötarkoitusta. Nykyään etsin kirpparilta sitä mitä tarvitsen. Silloin en tee heräteostoksia.”

Lehtola kertoo ilmaisevansa itseään pukeutumisella. Second hand -muodissa houkuttelevat yksilöllisemmät vaihtoehdot ja niiden metsästys. Turunen vahvistaa tämän olevan yksi asennemuutoksen taustavaikuttajista:

Kuva Linda Turusesta.
Turun yliopiston dosentin Linda Turusen mukaan second hand -ilmiöön liittyy myös ongelmia. Kuva: Linda Turunen

”Sosiaalisen hyväksyttävyyden taustalla vaikuttaa muodin logiikka eli yhteenkuulumisen ja erottumisen tasapainottelu. Yksittäisen tuotteen trendikkyyden sijaan second hand -ilmiön arvo syntyy kyvystä yhdistellä ja second hand -shoppailu aktiviteettina on muodikasta.” 

Second hand on keino puhdistaa omaatuntoa

Turunen näkee asennemuutoksessa paljon hyvää. Sosiaalinen hyväksyntä mahdollistaa sen, että yritykset voivat kehittää uusia, kiertotalouden mukaisia liiketoimintamalleja. Omissa tutkimuksissaan hän on huomannut, että kuluttajat eivät enää näe itseään tuotteen viimeisenä omistajana. Second hand voikin olla askel aidomman kiertotalouden suuntaan, jossa kuluttaja maksaa käytöstä, mutta yritys on vastuussa tuotteen kierrossa pitämisestä ja lopulta materiaalin kierrättämisestä.

Ongelmallista hyväksyttävyyden kasvussa on se, että kokonaiskulutus kasvaa edelleen. Ihmiset ostavat helpommin uutta tai käytettyä, koska ajattelevat, että sen voi laittaa kiertoon.

”Mikäli yritykset tarjoavat second hand -palvelua kannustaakseen lisäkuluttamiseen, voi siitä tulla vain yksi kanava ostaa lisää ja ehkä jopa hyvällä omallatunnolla. Kuluttajien pitäisi alkaa pohtia mikä oman ostamisen taustalla on, ostokanavasta riippumatta”, Turunen kehottaa.

Kuuntele juttu:

Lisää aiheesta:

Nettikirppikset eivät uhkaa kivijalkaliikkeitä, 24.9.2021

Kirpputoriharrastus on trendikästä ja ekologista, se näkyy myös sosiaalisessa mediassa, 17.3.2021

Kuluttajan ilmastoahdistus näkyy second hand -liikkeiden suosiossa, 19.11.2020

Kirppistuotteiden ainutlaatuisuus houkuttelee nuoria, 3.10.2019