Suomalaisilla mahdollisuus toimia vastuullisen tekstiili- ja muotiteollisuuden suunnannäyttäjinä

Kun vaate on valmistettu kierrätysmateriaalista se kertoo, ettei raaka-aineena ole käytetty uusia luonnonvaroja. Emme kuitenkaan tiedä onko vaate muuten eettinen. Mistä raaka-aine on tullut? Miten valmistusprosessi on edennyt? Miten ympäristöystävällisesti? Ja onko vaate ylipäätään laadukas ja pitkäaikainen? 

Yksilö voi jossain määrin edistää eettistä vaatetuotantoa omilla kulutusvalinnoillaan, mutta kuluttamalla vaateteollisuuden ongelmaa ei kuitenkaan voida ratkaista, sillä juuri kuluttaminen on se ongelma. 

Eetti ry:n mukaan suomalaisyritykset ovat muutaman vuoden aikana petranneet merkittävästi vastuullisuuden suhteen 

Vastuullisuus ei ole vain luontoystävällisiä materiaaleja, vaan siihen kuuluu Eetti ry:n tekemänkin tutkimuksen pohjalta myös vaatteen elinkaaren pitkäikäisyys, ilmastovaikutukset, yrityksen tekemät ympäristötoimet sekä työelämä- ja ihmisoikeudet. 

Selvityksen mukaan Suomen kärkisijoilla on jo monena vuonna ollut muun muassa FRENN, Papu sekä Pure Waste. 

Suomessa käytetään hyväksi poikkeuksellisia innovaatioita

“Suomessa on tehty pitkäjänteistä työtä uusien ekologisten tekstiilikuitujen ja tekstiilien kierrätysmenetelmien kehittämiseksi. Lisäksi meiltä löytyy erinomaista design-osaamista. Edelleen Suomessa kuitenkin tarvitaan panostuksia tekstiilien koko arvoketjuun, jotta innovaatioista saataisiin tuotettua mahdollisimman korkean jalostusarvon lopputuotteita, kuten esimerkiksi vaatteita”, kertoo vastuullisuusasiantuntija Satumaija Levón. 

Suomesta löytyy yrityksiä, kuten esimerkiksi Myssyfarmi, joka käyttää neulepipoissaan hävikkivillaa ja Lovia, jonka nahkalaukut tehdään uusiokäyttämällä vanhojen nahkasohvien materiaaleja. Sen lisäksi kiinnostus erityisesti värjäysmenetelmiä kohtaan on kasvanut vaateteollisuuden vastuullisuusvaatimusten myötä. 

Tekstiilituotannossa valtaosin käytössä olevissa synteettisissä väreissä käytetään ympäristölle haitallisia kemikaaleja, joita päätyy usein myös luontoon. 

Suomalainen vaatesuunnittelija Krista Virtanen käyttää ruokajätettä vaatteiden värjäykseen. 

Vaatteiden värit tulevat elintarviketeollisuuden sivutuotteena syntyneistä sipulinkuorista. Värit Virtanen on kehittänyt yhdessä luonnonvärejä valmistavan Natural Indigo Finlandin kanssa.

Monia tulevaisuuden raaka-aineita tai kestävämpiä vaihtoehtoja ei ole vielä edes keksitty 

Suomessa tekstiiliteollisuuden mallimaaksi on vielä matkaa, mutta muun muassa luomalla uusia puupohjaisia kuituja sekä kierrättämällä tekstiiliä ensimmäisten joukossa päästään jo pitkälle. 

Yritysten on tärkeää löytää uudenlaisia, kestävämpiä toimintamalleja ja huomioida kestävä kehitys kokonaisuudessaan. Uusiin kestäviin asioihin keskittyvillä yrityksillä on alalla selkeä markkinarako. 

“Tekstiilialan kiertotalous on kehittynyt viime vuosina harppauksin. Suomessa on rakennettu menestyksekkäästi erityisesti käytöstä poistuvien tekstiilien keräys- ja käsittelyjärjestelmää. Tekstiilien erilliskeräys käynnistyykin jo 2023. Seuraavaksi median pitää varmistaa, että kerätylle ja käsitellylle kierrätyskuidulle löytyy myös järkevät hyödyntämiskohteet”, sanoo Levón. 

Suomella onkin oiva asema toimia edelläkävijänä ja aloitteentekijänä, jotta tekstiili- ja muotiteollisuus saadaan uuteen ja kestävämpään uskoon. 

Aalto-yliopistossa teknologian avulla tuotetaan tekstiilikuitua

Suomessa kehitteillä on uusia ekologisempia tekstiilikuituja sekä teknologiaa yritysten tuote- ja palvelukehitykseen.

Esimerkiksi Aalto-yliopistossa on kehitetty uutta teknologiaa tekstiilijätteen kierrättämiseen. Uuden teknologian avulla selluloosaa sisältävästä tekstiilijätteestä saadaan tuotettua korkealaatuista tekstiilikuitua.  

Suomalaiset tekstiili-innovaatiot ovat saaneet runsaasti kansainvälistä huomiota ja juuri nyt onkin hyvä hetki keskittyä maailman vastuullisempaan ja toimivimpaan tekstiiliteollisuuteen.  

Jotta tekstiiliteollisuuden rakenteissa ja ajattelutavoissa tapahtuu muutoksia se edellyttää selkeitä poliittisia ohjaustoimia 

Vuonna 2023 tekstiilijätteen erilliskeruu ja kierrätys tulee pakolliseksi Suomessa. EU-tasoisesti tekstiilien kierrätystä koskevat direktiivit tulevat voimaan vasta vuonna 2025. 

Taloudelliset tukitoimet, standardit, verotus ja lainsäädäntö voivat vauhdittaa merkittävästi kiertotalouteen siirtymistä.