Vaateteollisuus tarvitsee uusia kestävämpiä toimintamalleja

Vaatealalla on tapahtunut vuosien aikana muutoksia parempaan suuntaan.  

Pikamuotijätit ovat asettaneet itselleen vastuullisuustavoitteita. Myös pienet yritykset, joiden liiketoiminta perustuu ekologisuuteen sekä ympäristön kunnioittamiseen, ovat saaneet tuulta alleen.  

“Tekstiili- ja muotiala elää parhaillaan murroksessa. Alan yritykset ympäri maailmaa etsivät parhaillaan ratkaisuja ja uusia toimintamalleja kestävämmän tekstiili- ja muotialan rakentamiseksi” kertoo vastuullisuusasiantuntija Satumaija Levón.   

Vastuullisuus on yhä useammalle suomalaiselle tärkeä arvo. Suomen Tekstiili ja Muoti ry:n kuluttajatutkimuksen mukaan vastuullisuusteot ovat vaateostoksilla tärkeitä joka kolmannelle suomalaiselle, mutta kuitenkin vastuullisuudesta kiinnostuneet kuluttajat, käyvät ostoksilla samaan tyyliin kuin kaikki muutkin.  

Eetti ry:n mukaan Suomi-merkit ovat muutaman vuoden aikana petranneet merkittävästi vastuullisuuden suhteen

Vastuullisuus ei ole vain luontoystävällisiä materiaaleja, vaan siihen kuuluvat Eetti ry:n tekemänkin tutkimuksen pohjalta myös vaatteen elinkaaren pitkäikäisyys, ilmastovaikutukset, yrityksen tekemät ympäristötoimet sekä työelämä- ja ihmisoikeudet.  

Selvityksen mukaan Suomen kärkisijoilla on jo monena vuonna ollut yrityksistä muun muassa FRENN, Papu sekä Pure Waste.  

Yritykset hyödyntävät hukkamateriaalia myös Suomessa

“Upcyckling” on Suomessa harvoin vastaan tuleva termi, mutta myös täällä on osattu hyödyntää sen periaatteita. Esimerkiksi Pure Waste Textiles –yrityksen toimintatapa hyödyntää sekä kierrätystä, että hukkamateriaalia. Pure Waste käyttää kankaissaan tehtaiden ylijäämä-denimiä, joka käsitellään uudelleen langoiksi sekä kankaaksi.  

Upcyckling-termillä tarkoitetaan tarkemmin tuotannon ylijäämän, sivutuotteiden ja hukkapalojen hyödyntämistä käyttöön sen sijaan, että se menisi jätteeksi. Esimerkiksi vaateteollisuudessa huonolaatuiset tai ihmisten käytöstä hylkäämät vaatteet eivät ole ainoa ympäristöongelma, sillä valtava osa jätteestä ja hukkamateriaalista syntyy jo tehtailla.   

Levón painottaa, kuinka juuri tällaisia kierrätysratkaisuja, kuten upcycklingia tarvitaan alalla.  

Pure Waste omistaa oman tehtaan Bangladeshissa, joka tuottaa lankaa muun muassa suomalaiselle yritykselle, Glope Hopelle. Työnteko on valvottua ja heidän sivuillaan kerrotaan tarkasti, miten se on tuotettu, eli toiminta on hyvin läpinäkyvää.  

Globe Hope on suomalaisen ekodesignin pioneeri, jonka arvot keskittyvät esteettisyyden lisäksi juuri ekologisuuteen sekä eettisyyteen.  

Globe Hopin perustaja Seija Lukkala kertoi NO_GO:n IGTV-sarjassa, että vanhoista vaatteista toteutetaan vähän enää mitään, sillä kuluttajille tarjottavat tekstiilit on lähtökohtaisesti jo niin heikkoa materiaalia. Sen takia Glope Hope on keskittynyt raskaampiin teollisuuden ylijäämätuotteisiin sekä työvaatepoistoihin.  

Vaateyrityksillä on paljon tehtävää

Useat designmuodin yrityksen ovat jo varsin aktiivisia kiertotalouden hyödyntäjiä. Silti yritysten sisällä tehdyillä ympäristöystävällisillä ratkaisuilla on vain pieni merkitys vaateteollisuuden kokonaisympäristökuorman näkökulmasta. Ongelmaksi muodostuu myös se, että varsinkin vaatejättien on vaikea muuttaa valikoimaansa kestävään suuntaan ellei koko ala muutu yhtä aikaa.  

Vastuullisesti toimivien yritysten kannalta tilanne on myös epäreilu, sillä niin Suomessa kuin myös muualla maailmalla on yrityksiä, jotka eivät tee askeltakaan ekologisempaan suuntaan.