Lapsi heittää purkin metallinkeräykseen.
Kuva: Salla Nurminen

Ympäristö

Ympäristökasvatuksessa käytetään monipuolisesti eri menetelmiä

Ida Uusitalo

Ympäristökasvatus ja kestävä kehitys on huomioitu 1.–6 -luokkalaisten opetussuunnitelmassa

Ympäristökasvatus on nykyään alakouluissa paljon monipuolisempaa, kuin pelkkää kirjasta lukemista. Renkomäen koulun opettaja Henna Koivuluoma kertoo, että ympäristöopin kirjoissa ei välttämättä ole tuotu kestävän kehityksen käsitettä tarpeeksi hyvin esille tai sitä, miten luonnossa tulee toimia ja kuinka sitä arvostaa.  

Henna Koivuluoma

Koivuluoma on suorittanut ympäristökasvattajan erikoisammattitutkinnon, ja siksi hän on luonut koululleen oman kestävän kehityksen ja ympäristökasvatuksen opetussuunnitelman. Tätä voivat myös muut opettajat hyödyntää, kun he suunnittelevat opetusta. Opetuksen tukena käytetään myös netistä löytyviä materiaaleja ja esimerkiksi MAPPA materiaalipankki on täynnä ympäristökasvatuksen ja kestävän kehityksen avuksi tehtyjä pelejä ja tehtäviä.  

Opetus siirtyy enemmän ulos ja globaalit aiheet nousevat oppikirjoihin

Ympäristökasvatuksessa opettajat pitävät tärkeänä asiana ulos ja lähiympäristöön lähtemistä. Turun Katariinan koulussa erityisluokanopettajana työskentelevä Hanna Kivimäki tuo esille, että oppilaiden kanssa on hyvä lähteä ulos tutkimaan lähiympäristöä, kuten liikennemerkkejä ja kasveja. Myös Koivuluoma sanoo, että heidän koulussaan kaikki luokat pyrkivät olemaan ympäristöopin tunneilla pihalla. He ovatkin kehittäneet näille tunneille “metsäkoulun”, jossa luokka opiskelee ympäristöopin tuntinsa metsässä sisätilojen sijaan. 

Hanna Kivimäki

Opettajaopiskelija Essi Mäkipelto kertoo, että lasten ympäristökasvatusta lähdetään opettamaan ikäluokittain. Esimerkiksi 1.–2 -luokkalaisten kanssa tutustutaan ensiksi lähiympäristöön ja kuinka se muuttuu. Mäkipelto mainitsee, että metsässä liikkuessa saatetaan opastaa esimerkiksi keräämään roskia samalla.  

 Opetuksessa käydään läpi myös monia globaaleja aiheita. Koivuluoma kertoo heidän esimerkiksi käyvän läpi YK:n Agenda 2030 aiheita, ja se on toiminut myös runkona opetuksessa. Kivimäki taas mainitsee, että myös oppikirjoihin alkaa ilmestyä yhä enemmän globaaleja aiheita, kuten muovijäteongelma maapallolla.  

Essi Mäkipelto, kuva: Suvi Ikonen

Mäkipelto kertoo opetussuunnitelman sisältävän hyvin kattavasti ympäristöasioita. Keskeisenä tavoitteena on ohjata lapsia ymmärtämään omia vaikutuksia ympäristöön nyt ja tulevaisuudessa. Mäkipelto mainitsee sen kuitenkin jäävän opettajan omalle vastuulle, että asiat otetaan esiin oppitunneilla.  

“Ympäristökasvatus on nykyään kokonaisvaltaisempaa. Se ei ole enää vain yksi oppiaine, vaan se on koko ajan mukana ja se tulee esille myös muissa oppiaineissa”, Koivuluoma sanoo.

Kivimäki kertoo, että hänen oppilaansa osallistuivat esimerkiksi Itämeri-piirustuskilpailuun. Näin ympäristöaiheet saatiin osaksi myös kuvataiteen tunteja.  

  

Ympäristökasvatusta on kodin ja koulun lisäksi myös muualla

Valonia on Varsinais-Suomen kuntien kestävän kehityksen asiantuntijaorganisaatio. Se tarjoaa erilaisia palveluja, kuten ohjausta, neuvontaa, luentoja sekä oppitunteja kestävästä kehityksestä. Valonialla on kouluille erilaisia materiaaleja opetuksen tueksi. Se järjestää myös luentoja kouluissa niiden tarpeiden mukaan.

“Uudessa opetussuunnitelmassa tavoitteena on toteuttaa monialaisia opetuskokonaisuuksia, joten olemme pyrkineet meidän materiaalien avulla helpottamaan opettajien työtä”, kertoo Miriam Sewón Valonialta.  

Juttua korjattu 17.9.2021 kello 11.03: Kuva Hanna Kivimäestä lisätty.