Parikymppiset ovat itseoppineita median käyttäjiä

Juttusarjassa käsitellään mediakasvatuksen tilaa eri ikäryhmissä ja sen tulevaisuutta. Osa 7/9.

[metaslider id=24208]

2000-luvun alussa mediakasvatus on näkynyt vain muutamissa oppiaineissa. Mediakasvatus on ollut vähäistä ja alueelliset erot suuria.

Tutkan haastattelemat 90-luvun alussa syntyneet eivät koe saaneensa mediakasvatusta. Koulussa on painotettu, ettei Wikipediaan kannata luottaa eikä internet ole ainoa lähde hankkia tietoa. Kirjastoa on myös pidetty tärkeänä tiedonhankintakanavana.

”Mediakasvatus on vaihdellut kouluista ja opettajista riippuen. Vaihtelu on suurta, mikä johtuu siitä, että mediakasvatukselle ei ole ollut omaa oppiainetta vaan se on sijoitettu muun muassa äidinkieleen ja kuvataiteeseen”, kertoo Tampereen yliopiston mediakasvatuksen lehtori Reijo Kupiainen.

Mediakasvatus on näkynyt myös muissa oppiaineissa enimmäkseen erilaisissa esitelmissä, mitä varten on pitänyt hakea tietoa. Tiedonhankinnassa lähdekriittisyyttä ei selitetty syvällisesti ja opetettiin vaan, ettei saa kopioida suoraan internetistä tekstiä.

”Ei ainakaan mistään lähdekriittisyydestä peruskoulussa ole puhuttu muistaakseni. Esitelmissä kiinnosti aina vaan se, että onko tarpeeksi hieno ulkoasu”, kuvaa 21-vuotias Karoliina Närvänen.

Osa parikymppisistä kokeekin, että heillä on puutteelliset taidot mediakasvatuksesta.

”Tiedonhaun ja -hallinnan opetus siinä mielessä, että siihen olisi kovin syvällisesti menty tai kovin moni opettaja olisi mennyt, koska opettajillakin on ollut puutteelliset taidot. Sehän ei tarkoita pelkästään google-hakujen tekemistä ja vertailua, vaan tiedonhallinnan opettelu olisi syvällisempi asia”, Kupiainen kertoo.

Kriittinen suhde mediaan

Koulun tarkan mediakriittisyyden lisäksi myös vanhemmat suhtautuivat kriittisesti internetiin. Sen vaaroja korostettiin enemmän kuin hyötyjä.

”Kotona olivat kovat säännöt. Netti piti pistää kiinni tiettyyn aikaan eikä Habbo Hotellissa tai IRC-Galleriassa saanut olla. Kaikki kaveritkin olivat salaa esimerkiksi IRC-Galleriassa, joten oli luonnollista olla siellä myös itse”, kertoo 20-vuotias Enni Kankaanpää.

Media on mahdollisuus eikä uhka

Jos nuori aikuinen kokee, että hän on saanut puutteellista mediakasvatusta, niin sitä on hankala enää saada.

”Aikuisille järjestetään aika vähän mediakasvatusta ja se kohdistetaan enemmän lapsiin ja nuoriin”, Kupiainen toteaa.

Parikymppiset ovatkin itseoppineita median käyttäjiä. Lisäksi tietoa on saatu kavereilta. Nykynuorten mediakasvatus on paremmassa kunnossa.

”Monilukutaito on keskeinen osa uutta opetussuunnitelmaa. Jos se otetaan tosissaan, se antaa mahdollisuuden mediakasvatuksen kehittämiseksi. Se vaatii opettajilta paljon tiedonpäivitystä ja ymmärrystä media-alan moninaisuudesta. Mutta se miten mediakasvatus todellistuu kouluissa jää nähtäväksi, mutta mahdollisuudet siihen ovat hyvät”, Kupiainen summaa.

Juttusarjan seuraavissa osissa käsitellään tulevaisuuden mediakasvatusta sekä mediatalojen ja julkishallinnon vastuuta kommentteihin vastaamisessa.

Juttusarjassa aikaisemmin ilmestynyt:
Turun päiväkodeista noin neljäsosa perehtynyt mediakasvatukseen
Turun alakoulujen välillä suuria eroja mediakasvatuksessa
Some ei näy yläkoulujen opetuksessa
Kirjasto avaa aikuisille median saloja
Ikäihmiset voivat jäädä netin kelkasta tahtomattaan

Some K16 -sensuuri ei korvaa mediakasvatusta