Hyvinvointi
Clarissa Pajukoski tietää bikini fitneksen varjopuolen – Mieli ei pysy aina mukana kehon muutoksissa
Clarissa Pajukosken lähes kymmenen vuoden bikini fitness-kilpauraan mahtuu Suomen mestaruus sekä useita hopea- ja pronssimitaleja. Nyt hän tuo lajista esiin puolen, joka usein jää huomiotta.
”Palautuminen on mulle ollu aina se haastavin juttu. Joka helkkarin ikinen kerta.”
Näin kertoo fitnessurheilija Clarissa Pajukoski, 32, Instagram-päivityksessään, jossa hän palaa kisakauden loppuvaiheen tunnelmiin. Forssalainen Pajukoski kisasi yhdeksän kertaa tämän kauden aikana ja oli lopulta kisakunnossa lähes kaksi kuukautta.
”Viimeisimmällä kisadieetillä olin 36 viikkoa, se teki loppuvaiheilla todella tiukkaa”, Pajukoski muistelee.
Bikini fitness on kehonrakennuksen laji, jossa haetaan urheilullista, hyväkuntoista ja naisellista vartaloa. Tavoitteena ei ole niinkään suuri lihasmassa, vaan symmetrisyys, estetiikka ja naisellinen ulkonäkö. Kisoissa vaaditaan pientä rasvaprosenttia lajille asetettujen kriteerien vuoksi. Tämä tarkoittaa, että urheilijan tulee noudattaa tiukkaa ruokavaliota kisoihin valmistautuessa.
Dieetti koettelee urheilijaa
Kisakauden aikana tavoitteet ja kisoihin valmistautuminen pyörivät jatkuvasti Pajukosken mielessä. Mitä lähemmäksi kilpailut tulivat, sitä enemmän täytyi tsempata ruokavalion ja jaksamisen kanssa.
”Kisojen lähestyessä pitää jatkuvasti tehdä töitä itsensä kasassa pitämisen eteen”, hän kertoo.
Energiatasot myös madaltuvat ja tämä vaikuttaa merkittävästi sosiaalisiin suhteisiin.
“Parisuhteet ja ystävyyssuhteet kärsivät, kun ei ole voimavaroja ylläpitää niitä samalla tavalla kuin aiemmin. Kaikki keskittyminen menee treenaamiseen ja ruokaan. Arki pyörii niiden ympärillä”, Pajukoski sanoo.
Pajukoski kuitenkin kokee sen olevan hienoa aikaa, kun keho kiristyy ja tuloksia alkaa näkyä.
Kova työ on myös palkittu. Pajukoski on saavuttanut urallaan merkittäviä saavutuksia, mukaan lukien Suomen mestaruuden sekä useita hopea- ja pronssimitaleita. Hän on myös yltänyt muihin erinomaisiin sijoituksiin kilpailuissaan.
”Olen muutaman kerran jäänyt pisteen päähän paremmasta sijoituksesta”, hän muistelee.
Kisoista palautuminen
Kisojen jälkeinen palautuminen on Pajukoskelle haastavin osa kisaprosessia.
”Kroppa vastaa suureneviin ruokamääriin nesteellä ja hiilaripöhöllä. Se ei ole kivaa, eikä se tunnu hyvältä”, hän myöntää.
Mieli ei pysy aina mukana kehon muutoksissa, ja silloin Pajukoski on havahtunut epämiellyttäviin ajatuksiin. Hän koki alemmuuden tunnetta ja riittämättömyyttä urheilijana.
”Äsken olin lavalla ja olin noin hyvä. Nyt olen tämmöinen lösö, joka ei pysty enää pysymään ruokavaliossaan, kun ei vaan jaksa enää”, Pajukoski kertoo sisäisestä puheestaan.
Pajukoski kuitenkin tietää, ettei ole ainoa, jolla tämän kaltaiset ajatukset valtaavat pään tietyssä kohtaa palautumista. Hän keskustelee aktiivisesti muiden kisaajien kanssa tuntemuksistaan, ja heiltä saatu vertaistuki auttaa eteenpäin.
Ruoanhallinta on ollut varsinkin ensimmäisien dieettien jälkeen hankalaa. Ruokavaliota tulee rakentaa kisojen jälkeen vähitellen ruoansulatuselimistön herättelemiseksi normaaliin toimintaan. Jos hyppää liian nopeasti takaisin tavallisiin ruokamääriin, kehossa voi esiintyä ruoansulatusongelmia ja huonovointisuutta.
”Pahimmassa tapauksessa olen ahminut ruokaa. Muistan, miten ystävän tupareissa söin jäätävän kokoisia tortilloja, jonka jälkeen en pystynyt edes liikkua, kun sattui niin paljon ja silti olisin halunnut syödä lisää”, Pajukoski muistelee.
”Olen aina halunnut kisakunnosta myös pois”
Epämukavuudesta huolimatta Pajukoski on aina tiennyt, ettei kisakunto ole pysyvä tila. Hän on viisi kertaa uransa aikana palautunut kisadieetistä ja tietää kokemuksien kautta negatiivisten ajatusten menevän ohi.
”Kun oikeasti itseä tarkastelee, huomaa, että olen ihan normaalikokoinen.”
Viimeisin kisapreppi päättyi kesäkuussa, ja nyt Pajukoski alkaa vihdoin tuntea palautuneensa osittain. Hänen suhteensa kehonkoostumukseen ja ruokaan on myös tasoittunut.
Valmentaja on paras tsemppari
Clarissa korostaa ammattitaitoisen ja itselle sopivan valmentajan merkitystä.
”Valmentajan tuki auttaa eteenpäin. Hän on koko ajan vierellä, tietää kaiken ja tuntee minut. Hän on paras tsemppari.”
Clarissa pitää aina kisakauden jälkeen vähintään puolentoista vuoden tauon kilpailuista.
“Silloin pystytään tekemään kovempia treenejä ja kehittämään lihasmassaa”, hän kertoo.
Nyt Clarissa aikoo keskittyä kehittymiseen ja valmennettavien eteenpäin viemiseen. Hänet tullaan näkemään ensi vuonna lavojen takana, kun osa hänen valmennettavistaan kisaavat.
Tukea ruokasuhteen haasteisiin
Jos sinä tai joku tuntemasi ihminen kamppailee ongelmallisen ruokasuhteen tai kehonkuvaan liittyvien haasteiden kanssa, tukea ja apua on saatavilla.
- Syömishäiriöliitto – Tarjoaa tukea, tietoa ja ohjausta syömishäiriöiden kanssa kamppaileville sekä heidän läheisilleen.
- Mieli ry– Mielen hyvinvoinnin asiantuntijajärjestö, joka tarjoaa tukea erilaisiin mielenterveysongelmiin.
- Paikalliset tukiryhmät – Monilla paikkakunnilla toimii vertaistukiryhmiä, joissa voi keskustella muiden samankaltaisista haasteista selviävien kanssa.
- Psykoterapeutit ja ravitsemusterapeutit – Syömishäiriöihin ja kehonkuvaan erikoistuneet ammattilaiset voivat tarjota yksilöllistä tukea ja hoitoa.
Tuoreimmat
-
Kakolan opas Anu Salminen vie yleisön selleihin – “Olen kuin stand up -koomikko”
-
Uuteen kaupunkiin muutto voi jännittää – "Opinnot avasivat Turun minulle ihan eri tavalla"
-
Clarissa Pajukoski tietää bikini fitneksen varjopuolen – Mieli ei pysy aina mukana kehon muutoksissa
-
Turkulainen Elokapina-aktivisti uskoo ilmastotyön jatkuvan kritiikin keskellä
-
Tutka podcast: Mitä rage-baiting on ja miten laki suhtautuu siihen?
-
Nuorena isoille lavoille tanssimaan – Kashika Arora on tuttu kasvo useiden artistien taustatiimeissä
-
Tekoälystä kuin toiset aivot opiskelijalle – “Hyödyistä puhutaan aivan liian vähän”
-
Piilottelusta avoimuuteen – Ilari Makkonen on seurannut suvaitsevaisuuden kasvua baaritiskin takaa
-
Rikastumisen ei tarvitse olla syy yrittämiselle – “Olen onnellinen, kun tulen tänne”
-
Vuorotyön haitoista puhutaan paljon, mutta osalle se sopii – “Vuorotyö on helppoa, kun on opiskelija ja lapseton”