
– Fobialla on aina spesifi kohde. Pelko muuttuu fobiaksi silloin, kun siitä on ihmisen arkielämässä suhteellisen paljon haittaa ja henkilö kärsii siitä, Turun yliopiston psykologian tutkijatohtori Katja Valli kertoo.
Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen WHO:n ICD-10 -tautiluokituksessa neuroottiset pelot kuuluvat F40-tautiluokituksen alle. F40-ryhmässä ovat pelko-oireiset (foobiset) ahdistuneisuushäiriöt. Ryhmän alaluokkia ovat:
– julkisten paikkojen pelko, kuten torikauhu ja agorafobia,
– sosiaalisten tilanteiden pelko, kuten kahvikuppineuroosi, ihmispelko ja sosiaalinen neuroosi,
– määritetyt (yksittäiset) pelot, kuten korkean paikan kammo, akrofobia, eläinkammo, ahtaan paikan pelko, klaustrofobia, yksittäinen pelko,
– muu pelko-oireinen (foobinen) ahdistuneisuushäiriö,
– määrittämätön pelko-oireinen (foobinen) ahdistuneisuushäiriö.
Duodecim määrittelee määräkohteisen pelon, eli fobian itsepintaiseksi peloksi, joka on kohteeseen tai tilanteeseen nähden liiallista tai epärealistista, ja se kohdistuu tiettyyn kohteeseen tai tilanteeseen.
”Pelot voivat olla erilaisia ja kohdistua eläimiin, ympäristöön (myrskyt, ukkonen, vesi, korkea paikka), veren näkemiseen tai injektioihin, tiettyihin tilanteisiin (suljetut paikat, hissit, sillat, julkiset liikennevälineet, lentäminen). Altistuminen pelkoa herättävälle kohteelle aiheuttaa lähes aina välittömän ahdistusreaktion, joka voi olla luonteeltaan myös paniikkikohtaus.” Lähde: Duodecim
Irti fobiasta
Vallin mukaan fobioita voidaan hoitaa rentoutusharjoitusten, mielikuvaharjoitusten, hengitysharjoituksien, sekä kognitiivisen altistusterapian avulla. Joissakin tapauksissa fobioita hoidetaan myös psykoterapian ja lääkityksen avulla.
– Kehon aktivaatiotilaa pyritään laskemaan alas. Pohditaan sitä miten keho saadaan rauhoitettua, jos ihminen esimerkiksi pelkää koiraa.
Fobiasta irti pääseminen kaipaa malttia. Fobiaa voidaan hoitaa altistamalla foobikkoa asteittain pelkonsa kohteelle. Ensin ajattelemalla pelkonsa kohdetta ja sitten altistamalla foobikkoa sille pienissä määrin.
– Tehokkaassa altistusterapiassa edetään pienin askelin. Terapeutin tehtävänä on arvioida sitä, mikä on sopiva altistus. Pitää tietää, että ei mennä liian pitkälle, liian nopeasti. Pelkkä lääkitys ei poista pelkoa.
Internetistä löytyy itsehoito-ohjeita fobioille. Mikäli itsehoito ei tuota tulosta,
ja fobia vaikeuttaa jokapäiväistä elämistä, kannattaa pohtia psykiatrin tai psykologin puoleen kääntymistä. Lähde: Duodecim
Lisää tietoa ahdistuneisuudesta ja peloista
Lisää tietoa fobioista
Lähteet:
www.terveyskirjasto.fi/
www.thl.fi/
Tuoreimmat
-
Filosofiaa ja pappamusiikkia - näitä nuoret ostavat Turun antikvariaateista
-
Turun Taideakatemian esitys "Tympeät tytöt" pyrki purkamaan tyttöyteen liittyviä ennakkoluuloja
-
Turun kaupunkikuva muuttuu - näin etenevät rakennushankkeet
-
Vanhojen tanssit opettavat muutakin kuin askelia
-
Ostajan on tärkeää pohtia vaatehankintaa niin käytettynä kuin uutena
-
Turku täyttää 800-vuotta vuonna 2029 – kaupunki otti vastaan ideoita juhlavuoden suunnitteluun
-
Alkoholittomuus kiinnostaa yhä useampia myös Turun yöelämässä
-
Vapaaehtoiset edistävät eläinten hyvinvointia
-
Alue- ja kuntavaalit yhdistyvät – mistä äänestämme?
-
Naisten oikeuksien puolustaminen onnistuu jokaiselta - se riittää, että "toimit ja puutut"