“Keho ei ole oma” – Synnytyspelkoihin liittyy usein ajatus hallinnan menettämisestä

Seksuaaliterapeutti ja entinen kätilö Niini Leppänen luonnehtii ensisynnytystä tuntemattomaksi ja epävarmaksi tilanteeksi, jonka pelkääminen on luonnollista. Pelkoihin kytkeytyy erityisesti ajatuksia kivusta, kehon muutoksista sekä hallinnan tunteen menettämisestä.

Vulvodyniaan eli vulvan kiputiloihin erikoistunut Leppänen kertoo kohdanneensa vastaanotollaan paljon naisia, joiden lapsihaaveita jarruttavat synnytyspelot. Elina Silvanin julkaistu tutkimus synnytyspeloista osoittaa, että noin 3,5 prosentille naisista diagnosoitiin synnytyspelko heidän ensimmäisen raskautensa aikana.

Leppäsen mukaan erityisesti vulvodyniapotilaita askarruttaa jopa raskaaksi tulemisen mahdollisuus ja se, kuinka synnytys etenee. Vastaanotolla on käynyt myös jo synnyttäneitä naisia, joita pelottaa raskaaksi tuleminen aiemman vaikean synnytyskokemuksen takia.

“Synnytystilanne voi olla sellainen, ettei synnyttäjä tunne olevansa täysin läsnä. Kokemus voi olla traumaattinen ja siinä voi tulla jopa dissosiaatiokokemus”, Leppänen huomauttaa.

Dissosiaatio voi ilmetä esimerkiksi muistinmenetyksenä, itsensä tai ympäristön kokemisena vieraana tai ajan ja paikan tajun kadottamisena. Dissosiaatio voi tapahtua itse synnytyksen aikana tai myöhemmin, jos tapahtumasta muodostuu trauma.

Kanta-Hämeen synnytys- ja naistentautien erikoislääkäri Elina Silvan osoittaa vuoden alussa julkaistussa tutkimuksessaan, että diagnosoidut synnytyspelot ja psykiatriset sairaukset vaikuttavat merkittävästi siihen hankkiiko synnyttänyt toista lasta. Tutkimus tarjoaa tietoa siitä, kuinka synnytyspelot ja psykiatriset häiriöt vaikuttavat jatkuvasti laskevaan syntyvyyteen.

Tutkimuksessa oli mukana yli 300 000 naista. 70 prosenttia naisista, joilla ei ollut synnytyspelkoa tai psykiatrista sairautta, synnytti toisen lapsen. Synnytyspeloista kärsivistä naisista vain lähes 48 prosenttia synnytti toisen lapsen.

Leppänen kertoo kuulleensa paljon kritiikkiä siitä, ettei synnyttäjille aina kerrota mitä tapahtuu. Kiireisissä tilanteissa voi käydä jopa niin, ettei synnyttäjältä ehditä kysyä lupaa jonkin toimenpiteen tekemiseen.

“Usein äitiyteen ja raskauteen liittyy kokemus siitä, ettei keho ole oma ja sille tehdään asioita kysymättä”, Leppänen pohtii.

“Synnyttäjän tulee tietää, että olemme tässä häntä varten”

Hotus eli Hoitotyön tutkimussäätiö tiedotti lokakuussa 2024 aloittavansa synnytyspelkojen hoitosuositusten valmistelun. Tällä hetkellä Suomessa ei ole yhtenäisiä, kansallisia suosituksia, joten synnytyspelkojen hoito vaihtelee paljon alueesta riippuen.

Joensuulainen Elvi Nousiainen valmistui kätilöksi Metropolian ammattikorkeakoulusta vuoden 2024 alussa ja aloitti pian valmistumisensa jälkeen työt kätilönä Joensuun keskussairaalassa. Nousiainen oli oppinut koulutuksessaan, että pahoista synnytyspeloista kärsii joka kymmenes.

“Tuntuu kuitenkin, että tällaisia potilaita tulee vastaan paljon enemmän”, Nousiainen pohtii.

Hänen työpaikallaan synnytyspelkoja pyritään ehkäisemään ja hoitamaan pitkin raskautta sekä synnytyksen jälkeen. Pelko kirjataan aina potilaan tietoihin, jotta potilas voidaan kohdata hänelle sopivalla tavalla. 

“Synnytyspelot pyritään tunnistamaan jo raskausvaiheessa neuvolassa. Jos potilaalla on paljon tai pahoja pelkoja, hänen kanssaan voidaan kirjoittaa esimerkiksi synnytystoivelistaa”, Nousiainen kertoo.

Synnytystoivelistaan voidaan kirjata esimerkiksi toive aikaisesta epiduraalin eli kivunlievityksen antamisesta. Nousiainen lisää, että synnyttäjälle tarjotaan mahdollisuus keskustella peloista lievissäkin tapauksissa.

Synnytyspelkoa hoidetaan neuvoloissa ja synnytyssairaaloissa myös muualla Suomessa. Esimerkiksi synnytyspelkovastaanotolle tai -ryhmään pääsee lähetteellä, jonka voi saada muun muassa äitiysneuvolasta, terveydenhoitajalta tai lääkäriltä.

Synnytyksessä ja neuvolakäynneissä huomioidaan Nousiaisen mukaan myös intimiteetti. Päätökset tehdään yhteisymmärryksessä ja lupaa koskemiseen pyydetään aina.

“Koulussa lähes joka kurssilla korostettiin asiakaslähtöisyyttä. Eli synnyttäjän rajoja ja toiveita tulee kunnioittaa. Turvallisen tilan luominen on tärkeää ja synnyttäjän tulee tietää, että olemme tässä häntä varten, jotta kaikki ajatukset ja tunteet voivat tulla vapaasti esille.” 

Pelko tulee kohdata keskustelemalla

Turvallisen tilan periaatteesta huolimatta yllättäviä tilanteita tapahtuu. Keskusteluyhteys synnyttäjän ja kätilön välillä saattaa katketa esimerkiksi, kun vauvan sydänäänet heikkenevät äkillisesti. Joensuun keskussairaalassa jokaisen synnyttäjän kokemuksesta kysytään synnytyskeskustelussa, joka käydään lähtötarkastuksen yhteydessä.

“Potilaan kanssa käydään silloin läpi esimerkiksi yllättävät tilanteet ja annetaan tilaa kysymyksille. Potilaan kokemuksesta kysytään numeroarvioita asteikolla 1–10. Jos kokemus on alle 5 tai esimerkiksi synnytyksessä on tapahtunut jotain poikkeavaa, suositellaan potilaalle usein sypepolia eli synnytyspelkopoliklinikkaa”, Nousiainen kertoo.

Jälkihoidolla pyritään esimerkiksi siihen, ettei huono kokemus muodostu traumaksi eivätkä pelot estä synnyttäjää saamasta lisää lapsia.

Seksuaaliterapeutti Niini Leppänen kehottaa synnytyspeloista kärsiviä kohtaamaan omat tunteet lempeästi ja hyväksyvästi. Vakavissa pelkotapauksissa tulisi hänen mukaansa hakea ammattilaisen apua esimerkiksi terapiassa, jossa voi puhua tunteista ja selvittää, mitä pelon taustalla on.