Tutka tutkii: Raakaöljyä kasvoille? Vaseliini ja ihonhoidon muuttuvat trendit

Juttusarjassa Tutka selvittää ajankohtaisten ilmiöiden ja väitteiden todenperäisyyttä.

Vaseliinia käytetään erityisesti ihon kosteuttamisessa, pienten haavojen ja palovammojen hoidossa, huulten hoidossa, meikin poistossa ja jopa ripsien kasvun kiihdyttämisessä. Vaseliini kerää tasaisin väliajoin huomiota myös somessa, jossa sille löytyy edelleen uusia käyttötarkoituksia.

Yksi sosiaalisessa mediassa viime vuosina kiertänyt trendi on nimeltään ”slugging”. Slugging tarkoittaa sitä, että vaseliinia levitetään iholle iltaisin ihonhoitorutiinin viimeisenä vaiheena. Vaseliinikerroksen uskotaan estävän kosteuden haihtumista ja luovan suojakerroksen iholle. Ihotautilääkäri ja pian avattavan Ihotalo Oy:n toimitusjohtaja Susanna Majasuo antaa kyseiselle ihonhoitorutiinille täsmällisemmän termin.

“Vaseliini on tehty erilaisista mineraaliöljyistä, joten se ei lähtökohtaisesti imeydy, vaan jää ihon pintaan muodostaen iholle suojaavan kerroksen. Näin käytettynä vaseliini, tai muu vastaava tuote ikään kuin lukitsee kosteuden ihon sisään. Tällöin puhutaan okluusiosta. Okluusiota on yleisesti käytetty esimerkiksi ihosairauksien hoidossa”, Majasuo täsmentää. 

Ihon hoitoa vai ylläpitoa?

Vaseliinin tehon ajatellaan liittyvän sen paksuun koostumukseen ja siihen, ettei se hapetu joutuessaan kosketuksiin ilman kanssa. Näin se muodostaa kerroksen, jonka uskotaan suojaavan ihoa alhaisilta lämpötiloilta, lialta, bakteereilta ja muilta ulkoisilta tekijöiltä.

Majasuo ei täysin tyrmää slugging-ilmiöön liittyviä väitteitä, mutta muistuttaa, ettei se sovi kaikille ihotyypeille.  

“Jos iho on esimerkiksi akneen tai finneihin taipuvainen, niin tämäntyyppinen hoitorutiini saattaa tukkia ihohuokoset vielä pahemmin.” 

Vaseliinin käyttöön ei siis Majasuon mukaan liity mitään varsinaisia vaaroja, mutta se ei itsessään ole hoitava tuote. Koska vaseliini ei sisällä hoitavia ainesosia, se ei yksinään kosteuta ihoa.  

“Esimerkiksi atooppinen iho ei pysty tuottamaan itse riittävää määrää rasva-aineita, vaan se vaatii ulkoista kosteutusta. Tällöin vaseliinin käyttö saattaa jopa ärsyttää atooppista ihoa, vaikka se okluusiosta muuten hyötyykin”, Majasuo toteaa. 

Karsinogeenejä ripsiin?

Vaseliinin alkuperään liittyy villejä väitteitä. Kerrotaan, että vaseliini valmistetaan raakaöljystä, jonka vuoksi sillä olisi negatiivisia ja jopa karsinogeenisiä vaikutuksia.  

Majasuo suhtautuu väitteisiin neutraalisti. 

“Vaseliinia, tai ehkä tarkemmin sen sisältämiä ainesosia, kuten petrolatumia, on käytetty ihonhoidossa iät ja ajat. Kun se on puhdistettua, ei sen käytöstä aiheudu iholle vaaraa”, Majasuo rauhoittelee. 

Majasuo haluaa oikaista myös muita vaseliinin käyttöön liittyviä myyttejä.

“Vaseliinissa yksinään ei ole mitään sellaisia hoitavia ainesosia, jotka esimerkiksi kiihdyttäisivät ripsien kasvua”, Majasuo toteaa napakasti.

“Vaseliini tekee ripsille saman kuin iholle, eli muodostaa suojaavan kerroksen ripsen ympärille, toimien ikään kuin hoitoaineena. Tästä saattaa tulla tunne ripsien tuuhentumisesta tai kiihtyneestä kasvusta”, Majasuo sanoo.

Harkintaa ihonhoitoon

Majasuo alleviivaa oman ihotyypin tuntemisen tärkeyttä, ja sanoo, että kaiken ihonhoidon tulisi lähteä oman ihotyypin ja sen tarpeiden tuntemisesta.  

Vaseliini ja slugging eivät siis joudu pannaan, mutta Majasuo kehottaa silti suhtautumaan ihonhoidon trendeihin ja tuotteisiin harkiten. 

“Ihotautilääkärinä sympatiani ovat tavallisten kuluttajien puolella, jotka joutuvat kahlaamaan erilaisten tuotteiden ja trendien loputtomassa virrassa”, Majasuo sanoo.

Ammattinsa puolesta hän myös tietää, että vaatii paljon aikaa ja perehtyneisyyttä, jos syvällisesti haluaa tietää minkälaisia tuotteita oikeasti kannattaa käyttää.

”Jos ihonhoitorutiini on erilaisten tuotteiden sekametelisoppa, niin ehdottomasti, less is more”, Majasuo toteaa.