Hyvinvointi

Uupunut Eveliina: "Tein kahta työtä ja opiskelin"

Veera Laaksonen

Uupumusoireita tuntiessa on hyvä hakeutua avun piiriin jo varhaisessa vaiheessa. Pahimmillaan uupumuksesta voi seurata myös muita sairauksia, kuten masennusta ja univaikeuksia.

Turun ammattikorkeakoulun opiskelija Eveliina Salminen hakeutui uupumuksen vuoksi lääkäriin äitinsä suosituksesta. Hän luopui väliaikaisesti kaikesta vastuusta.

”Aloin uupua jo aikaisemmin, mutta viime syksynä se levisi käsiin. Tein kahta työtä opiskelujen ohella.”

Turun ammattikorkeakoulun opintopsykologi Laura Tättilän mukaan uupumukseen liitetään kolme pääkategoriaa, jotka ovat voimakas väsymys, kyynisyys opiskelun merkityksellisyyteen liittyen sekä riittämättömyyden tunne, jossa opiskelija ei tunne pystyvänsä vastaamaan häneltä edellytettyihin vaatimuksiin. Usein uupumus leviää lopulta kouluelämän ulkopuolelle.

Tättilä korostaa, että hoitoon kannattaa hakeutua jo aikaisessa vaiheessa, jos tuntee itsessään uupumuksen oireita. Opintopsykologin luona lähdetään kartoittamaan opiskelijan näkemystä itsestään ja tilanteestaan ja keskustellaan ajankäyttöön liittyvistä asioista.

“Päivät olin töissä ja yöt tein kouluhommia”

Salminen ei aluksi huomannut kärsivänsä oireista, vaan uskoi väsymyksen johtuvan työmäärästä.

”Aloin huomata tilanteen pikkuhiljaa, kun en saanut mitään aikaiseksi ja deadlinet paukkuivat joka paikassa. Se meni siihen, että sairastuin myös masennukseen. Päivät olin töissä ja yöt tein kouluhommia”, Salminen kertaa.

Uupumuksen seurauksena Salmisen koulunkäynti kärsi huomattavasti. Hän opiskelee nyt kolmatta vuotta, mutta suorituksia on kertynyt vasta yhden opiskeluvuoden verran.

”Tajusin tarvitsevani apua siinä vaiheessa, kun se meni parkumiseksi ja ärsytti, etten saanut mitään tehdyksi. Aikaisemman luonteeni vuoksi ihmiset olivat antaneet minulle paljon vastuuta ja luottoa. Tuntui, että pettäisin ihmisiä ympäriltä.”

Yksinäisyys lisää uupumisriskiä

Nykyään Salmisen kalenteri on taas täynnä, mutta hän on oppinut aikatauluttamaan elämänsä paremmin.

”Ennen menin minuuttiaikataululla sunnuntaihin asti. Nykyään pidän sunnuntait vapaana, jolloin nukun ja pidän huolta itsestäni.”

Tättilän mukaan selvästi kohonneessa opiskelu-uupumuksen riskissä on joka kymmenes korkeakouluopiskelija. Uupumusoireita kokevia opiskelijoita on kuitenkin huomattavasti enemmän ja määrä on lisääntymään päin. Syiksi määrien kasvuun Tättilä arvelee muun muassa yksilökeskeisen ja kilpailevan ilmapiirin yleistymistä opiskelijaelämässä.

”Syy siihen, miksi toiset ihmiset uupuvat helpommin kuin toiset voi liittyä henkilön itselleen asettamiin liian koviin vaatimuksiin sekä vaikeuteen sietää epäonnistumisia. Sosiaalinen tuki ja ystäväverkosto ovat suojaavia tekijöitä, sillä yksinäisyys lisää uupumisriskiä”, psykologi summaa.