Yö on aivoille elintärkeää aikaa

Teknologian kehitys on tuonut mukanaan myös haasteita. Viestit tavoittavat meidät sadasosasekunnissa ja puhelin hälyttää useita kertoja tunnissa. Kommunikoinnin kannalta tämä on positiivinen asia, mutta aivomme kuormittuvat jatkuvasta informaatiotulvasta. Liiallinen tietomäärä uuvuttaa ihmisiä ja voidaan puhua jopa teknologiastressistä. 

‘’Kun ihmiset ovat puhelimen äärellä helposti reagoivassa tilassa, aivot eivät saa rentoutua. Mikäli ihminen joutuu tai haluaa käyttää teknologiaa päivästä niin suuren määrän, ettei aivojen tyhjäkäynnille jää tilaa, tämä voi aiheuttaa erilaisia oireita’’, kertoo aivotutkija Minna Huotilainen. 

Stressin vuoksi esimerkiksi unen laatu voi heiketä, mutta itse oire riippuu ihmisestä. Toiset eivät saa unta illalla, kun stressaavat asiat pyörivät mielessä. Toiset taas ovat stressin uuvuttamia ja nukahtavat välittömästi sänkyyn päästyään.   

Vaikka stressaantunut ihminen nukahtaisi nopeasti unen laatu ei ole hyvää ja näin ollen aivot eivät kerkeä palautumaan. Yöllinen heräily ei ole hyvästä, sillä stressaantunut ihminen voi herätä huolehtimaan ja uudelleen nukahtaminen on haastavaa.  

‘’Jos yöllä herää ja on huolissaan jostain asiasta, koko maailma näyttää mustemmalta. Samat asiat tuntuvat paljon vaikeammilta öisin, jos vertaa esimerkiksi siihen miltä ne tuntuvat päiväsaikaan’’, kertoo Huotilainen.  

Uni auttaa aivoja prosessoimaan vaikeita tunteita

Yön aikana aivomme käsittelevät päivän tapahtumia. Kun nukumme, aivomme prosessoivat myös erilaisia vastoinkäymisiä, joita päivän aikana on tapahtunut. Aamulla asiat tuntuvat pienemmältä, vaikka emme ole unohtaneet niitä kokonaan.

‘’Tätä tärkeää toimintoa ei tapahdu, mikäli unen laatumme on heikko. Tämä tarkoittaa sitä, että kielteiset tunteet ja muistot alkavat kertymään aivoihimme. On hyvä tiedostaa, että nämä muistot ovat totta, mutta ihminen muistaa selkeämmin kielteiset tapahtumat. Tämä alkaa vääristämään kuvaa koko maailmasta.’’ 

Kaikki eivät huomaa unessa tapahtuneita muutoksia, jotkut ihmisistä tunnistavat vain erilaiset oireet. Näitä ovat esimerkiksi jaksamattomuus, ärtyneisyys ja muistiongelmat.

Muistiongelmat ja tarkkaavaisuuden haasteet näkyvät arkisissa tilanteissa. 

 ‘’Stressaantunut henkilö voi yhtäkkiä huomata, että oppiminen on vaikeampaa kuin ennen ja esimerkiksi palaverissa voi olla haastavaa keskittyä tai pysyä perillä käsiteltävästä asiasta.’’ 

Ihminen voi kokea keskittymisvaikeuksia myös sellaisten asioiden äärellä, jotka ovat hänelle tärkeitä. Esimerkiksi kokeisiin lukeminen tai rentoutuminen voivat tuntua vaikealta, kun stressiä on paljon.  

Jokainen stressaa jostain

Minna Huotilainen muistuttaa, että stressi on joissain määrin myös hyödyllistä ja normaalia.

”En usko, että kukaan pystyy elämään stressaantumatta mistään. Pelkästään liikenteeseen lähteminen ja esimerkiksi autojen varominen aiheuttavat jonkinlaisen stressireaktion.” Tärkeintä on löytää tasapaino arkeen palautumisen ja aktiiviajan välillä.

”Yhtälailla hoidamme lihaksiamme ja annamme niille aikaa palautua, tämä on mahdollistettava myös aivoille.”

Teknologiastressi on olemassaoleva uhka

Maailmassa on valtava määrä teknologialan yrityksiä, joiden elanto on kiinni siitä kuinka paljon ihmiset viettävät aikaansa heidän palveluidensa parissa.

”Teknologiayritysten ja sosiaalisen median alustojen bisnes pyörii sen ympärillä, että ihmisen rentoutumiseen tarkoitettu aika ei olekaan enää henkilökohtaista, vaan tuo aika vietetään erilaisten palveluiden parissa”, toteaa Huotilainen.

Tässä piilee Huotilaisen mukaan ristiriita. ”Kissavideoiden katselu ja uutisten lukeminen ovat mukavaa tekemistä ja voivat tuntua jokseenkin rentouttavilta. Todellisuudessa ne eivät ole yhtä palauttavaa tekemistä, kun todellinen tyhjäkäyntiaika.” Lopuksi Huotilainen muistuttaa, että tyhjäkäynnin parissa vietetty aika on myös tylsempää, kuin teknologian tarjoamat virikkeet.

Huotilainen haastaa jokaista miettimään itselleen sopivan tavan rentoutua. Siivoaminen, käsin tiskaaminen tai muu aika, jossa puhelimen voi laittaa syrjään ovat hyviä keinoja tyhjäkäynnille ja näin edesauttavat aivojemme hyvinvointia elintärkeällä tavalla.

Tämä artikkeli on toinen osa juttusarjaa ”Suorituskeskeinen yhteiskunta lähettää meille ristiriitaista viestiä”. Ensimmäisen osion pääset lukemaan tästä.