Milla Grönman kokee, että on ADHD:n ansiosta ajautunut yrittäjäksi luovalle alalle. Kuva: Emma Keskimäki

Ihmiset

Vahingossa rohkea – ADHD voi olla myös voimavara

Emma Keskimäki

ADHD, eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, voi oikealla tuella ohjata kohti omaa juttua. Milla Grönman on löytänyt itsestään luovan moniosaajan, joka ehtii valokuvata, pyörittää omaa korubrändiä sekä tehdä värikästä somesisältöä ADHD:n haasteista huolimatta.

ADHD:sta puhuttaessa keskitytään usein ongelmiin ja neuroepätyypillisyyden negatiivisiin puoliin, mutta siihen liitetään kuitenkin myös paljon myönteisiä piirteitä, kuten luovuutta, energisyyttä, rohkeutta ja joustavuutta. Näistä piirteistä voi olla paljon hyötyä opiskelussa ja myöhemmin työelämässä.  

Porilainen somevaikuttaja ja yrittäjä Milla Grönman sai yläasteikäisenä ADHD-diagnoosin ja kertoo sen vaikuttaneen myös uravalintansa jäsentymiseen.  

“Koen todellakin diagnoosin vaikuttaneen uravalintaani. Minun tapauksessani on voitu suoraan sulkea pois kaikki akateemiset urat”, Grönman naurahtaa. 

Juuri rohkeus ja luovuus ovat viitoittaneet Grönmanin ammatillista uraa, ja tälläkin hetkellä hänellä on monta rautaa tulessa. 

“En ole hirveästi miettinyt, mikä minusta tulee isona. Olen vain tehnyt asioita, joista pidän, ja huomannut, että teenkin niitä työkseni. Innostun herkästi uusista asioista, enkä osaa pelätä riskejä”, Grönman summaa. 

ADHD:hen liitetään tyypillisesti myös elämyshakuisuus, lyhytjänteisyys ja impulsiivisuus. Nämä piirteet voivat auttaa löytämään uudenlaisia näkökulmia ja tapoja lähestyä tuttuja asioita. Tätä voisi myös luonnehtia kyvyksi ajatella laatikon ulkopuolelta.  

Tukea, apua ja avoimuutta

Hektinen ja tiukasti aikataulutettu työelämä tuo omat haasteensa ADHD-ihmiselle, jolle esimerkiksi aistien ylikuormitus on tuttua.  

Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja Roosa Koivuniemi painottaisi avointa ilmapiiriä työntekijän ja työnantajan välillä. 

“Esihenkilöiden kannattaisi tutustua työntekijöihinsä kunnolla ja kartoittaa heidän vahvuuksiaan ja haasteitaan. Säännölliset ja avoimet keskustelut auttavat pysymään kartalla siinä, missä mennään stressitasojen kanssa.  

Toimistotiloissa pitäisi olla selkeät omat paikat tavaroille, jotta tietää mistä mikäkin löytyy. Sotkuisuus kuormittaa neurotyypillistäkin ihmistä”, Koivuniemi muistuttaa.  

Someyrittäjyyttä ja korubisnestä

Milla Grönmanilla on ammatillisesti todellakin monta rautaa tulessa. Siihen kuuluu tapahtumatuotantoa, Huvituskoru-brändi, valokuvausta ja some-sisällön tekemistä hänen omille kanavilleen sekä myöskin yrityksille.  

“Työpäiväni ovat todella vaihtelevia. Otan valokuvia ja editoin niitä, lähetän sähköposteja ja sovin yritysten kanssa yhteistöistä, menen valokuvauskeikalle asiakkaiden kanssa, teen koruja sekä Instagramiin livelähetyksiä, joissa esimerkiksi pakkailen asiakkaiden tilauksia”, Grönman kertoo.   

Omalla lifestyle-somekanavallaan Grönman tuo esiin positiivisia hetkiä omasta arjestaan värikkäällä ja persoonallisella otteella. Hän ei erityisemmin korosta ADHD:ta somesisällössään, mutta ei myöskään piilottele sitä. Seuraajakuntaa on kertynyt Grönmanin “millagron” -nimiselle Instagram-tilille jo lähes 13 000. 

ADHD:ta diagnosoidaan nykyään jonkin verran aiempaa enemmän, joka saattaa johtua ainakin siitä, että myös aikuisten oirekuvaa tunnistetaan paremmin. ADHD:ta ei mielletä enää pelkästään ylivilkkaiden pikkupoikien ominaisuudeksi. 

Luovaa kaaosta ja vapautta

Grönman kokee, että ADHD:sta on sekä haittaa että hyötyä työskentelyssä.  

“Minulle on hyvin luonnollista tehdä monta eri asiaa samaan aikaan sekä vaihtaa työtehtävästä toiseen. Koen myös, että minulle sopivat hyvin intensiivisetkin työajat; esimerkiksi korubisneksessä sesongit, jolloin saan keskittyä niihin täysillä. Lisäksi työni on luovaa, ja uskon, että sekin on yhteydessä ADHD:hen”, Grönman sanoo. 

Yrittäjyyden mukanaan tuomassa vapaudessa on sekä hyvät että huonot puolensa. Varsinkin ADHD-ihmiselle toiminnanohjauksen haasteet voivat näyttäytyä aikaansaamattomuutena ja yleisesti ajanhallinnan ja asioiden organisoinnin vaikeutena.  

“Kun on itse itsensä pomo, on välillä vaikea asettaa rajoja ja saada aikaiseksi asioita. Välillä jämähdän paikoilleni ja jokin asia saattaa tuntua lähes mahdottomalta tehdä. On ollut tilanteita, joissa on vain yksinkertaisesti pitänyt kaivaa jostakin sisältään se voima ja mennä eteenpäin”, Grönman kertoo.  

Grönmanin mukaan hän on oppinut vuosien varrella erilaisia toimintatapoja, joiden avulla työnteko sujuu mahdollisimman hyvin. 

“Yritän hoitaa minulle epämieluisimmat asiat ensin pois päiväjärjestyksestä, kuten raportit ja kirjanpidon. Muuten ne kasaantuvat isoksi möykyksi,” Grönman kertoo.  

Someyrittäjänä Grönmanin vapaa-aika ja työ sekoittuvat herkästi keskenään. ADHD tuo omat haasteensa myös stressinhallintaan. Taipumus innostua herkästi uusista asioista saattaa tehdä vaikeaksi kieltäytyä joistakin työtarjouksista.  

“Minun on pitänyt opetella sanomaan ei ja jo etukäteen varmistamaan, että palautumiselle jää riittävästi aikaa. Olen myös pyrkinyt siihen, etten enää illalla vastaile työsähköposteihin, ja yritän muutenkin pitää työn ja vapaa-ajan erillään toisistaan”, Grönman sanoo.