
Kulttuuri
Halloween herättää ristiriitaisia tunteita suomalaisissa
Halloween on suhteellisen tuore ilmiö Suomessa. Sitä on alettu viettää vasta 1980-luvulla, mutta vakiinnutti paikkansa suomalaisessa populaarikulttuurissa vasta 1990- luvun ja 2000-luvun taitteessa.
Turkulainen opiskelija Eve-Lotte Erkman kertoo, että halloween on hänen mielestään konseptina hauska, mutta koska se ei ole suomalaisessa kulttuurissa niin vahva, ei siihen ole syntynyt samanlaista tunnesidettä kuin esimerkiksi jouluun ja pääsiäiseen.
Erkman kertoo, että hän itse viettää halloweenia, jos joku muu järjestää juhlat. Aiemmin hän järjesti niitä myös itse, mutta nykyään se on jäänyt.
”Harva panostaa pukeutumiseen ja koristeluun, joten halloween-juhlat ovat lähinnä nuorille syy juhlia” naurahtaa Erkman.
Erkman itse mielellään käyttää aikaa ja vaivaa pukuun, jos on kutsuttu halloween-juhliin. Hän mainitsee, että halloween on myös kaupoille tapa lisätä kulutusta ja hän itse jopa karttaa esimerkiksi halloween-teemaisia herkkuja, koska ne ovat hänen mielestään ylihinnoiteltuja.
Aku Ankka tutustutti suomalaiset halloweeniin
Ensimmäisen kerran halloweenia on alettu viettää Suomessa jo 1950-luvulla, mutta varsinaisesti vähitellen vasta 1980-luvulta alkaen. Folkloristiikan dosentti Tuomas Hovi kertoo, että juhla on alkanut vakiinnuttaa asemaansa Suomessa vasta 2000-luvun vaihteessa.
”Nykyinen halloween-juhla on tullut Suomeen hyvin vahvasti populaarikulttuurin myötä Yhdysvalloista. Myös amerikkalaiset vaihto-opiskelijat tekivät juhlaa tunnetuksi. Kuitenkin varsinaisesti populaarikulttuurin myötä, etenkin Aku Ankka -sarjakuvalehti on ollut merkittävä halloweeniin tutuksi tuomisessa. Myös muu populaarikulttuuri, etenkin erilaiset televisiosarjat ja elokuvat ovat vaikuttaneet halloweenin rantautumiseen” kertoo Hovi.
Viinaryypyistä karkkeihin ja kepposiin
Hovi avaa, että halloween saatetaan helposti yhdistää suomalaiseen sadonkorjuujuhlaan, kekriin. Kekri liitettiin kristillisen pyhäinpäivän yhteyteen 1800-luvulla. Kekriin liittyi myös naamiaisasuihin pukeutumista ja talosta taloon kiertelyä missä vaadittiin kestitystä ja uhattiin uunin rikkomisella, jos ei kestitystä saatu. Usein kestitys oli ruokaa, kahvia tai viinaryyppyjä. Tässä voidaan siis nähdä yhteys nykyiseen karkki tai kepponen-perinteeseen vaikka se onkin tullut Yhdysvalloista. Vaikka kekriä ja halloweenia helposti yhdistetään, on ne pyritty useimmiten pitämään erillisinä juhlina.
Onko halloween uhka pyhäinpäivälle?
”Kristillisestä näkökulmasta pyhäinpäivässä on olennaisinta ajatus kuoleman voittamisesta. Halloween puolestaan on paljon karnevalisoidumpi juhla” toteaa Hovi.
Hänen mukaansa tämän eron takia moni Suomessa onkin vastustanut halloweenia. Suomalainen pyhäinpäivä on harras kristillinen juhlapäivä, jolloin muistellaan menehtyneitä läheisiä ja viedään kynttilöitä vainajien haudoille. Moni näkee halloweenin uhkana vakavalle ja hartaalle pyhäinpäivälle.
Tuoreimmat
-
Urheilijoiden kofeiinisuositukset ovat hätkähdyttävän korkeita - Mustafe Muuse kertoo omista tottumuksistaan
-
Omalle taiteelle on hankala asettaa hintalappua
-
Sosiaalityöntekijän mukaan opintolaina on vain arjen toimeentuloa varten – Opiskelijat kaipaavat myös luksusta
-
Työpaikalla kotonaan – "Olen avoin kotini kanssa"
-
FC Interin mestaruusunelma elää Gnistan-voiton myötä − puolustaja Luka Kuittinen luottavaisena
-
Käytetyt golf-varusteet kiinnostavat opiskelijoita - edullinen tie lajin pariin
-
Halloween herättää ristiriitaisia tunteita suomalaisissa
-
Opinnot umpikujassa – Miten toimia?
-
Kantasolurekisteriin kaivataan erityisesti lisää miehiä
-
Tutka-podcast: Susijengi teki urheiluhistoriaa – Millaisen nosteen suomalainen koripallo sai EM-kisoista?