Käännetty maailma - Runouden kääntäminen on itsensä unohtamista

Rupi Kaurin esikoisrunokokoelma Maitoa ja hunajaa (eng. Milk and honey) ilmestyi 2014 ja siitä tuli kansainvälinen hitti, jota on myyty yli 2,5 miljoonaa kappaletta. Kokoelman suomennos ilmestyi 2017 ja kääntäjänä toimi Riikka Majanen, jolle teos oli ensikosketus runouden kääntämisen ja koko suomentamisen maailmaan. Sammakkokustannuksessa graafikkona toimiva Majanen halusi kokeilla jotain uutta ja siihen tarjoutui tilaisuus.

”Aviomieheni, joka ajatteli alun perin itse kääntävänsä Rupi Kaurin runokirjan, ehdotti minulle, jospa minä suomentaisin kyseisen kokoelman. Koimme, että kääntäessä olisi etua siitä, että on nainen. Ehkä salaisena haaveena on ollutkin, että pääsisi joskus suomentamaan.”

Lyhyet runot osoittautuivatkin haasteiksi

Selatessaan runokirjaa Majanen oletti runoteoksen kääntämisen olevan kiva ”kesälomajuttu”, mutta teos osoittautuikin pituudestaan huolimatta isommaksi urakaksi. Runokokoelma koostuu neljästä, hyvinkin rankasta kokonaisuudesta: satuttaminen, rakastaminen, hajoaminen ja paraneminen. Teemoiltaan runot kertovat fyysisen ja henkisen väkivallan kokemuksesta, uudestaan rakastumisen tarpeesta sekä itsensä että toisten ja maailman kanssa.

”Alkuperäistä runoteosta lukiessa nousi pintaan monenlaisia tunteita. Teos kolahti tosi paljon. Runot olivat tunteita herättäviä, joiden aikana tuli itkettyäkin.”

Kaurin runot ovat hyvin henkilökohtaisia ja edustavat kertojansa omaa ääntä. Rupi Kaur on nuori, perheensä kanssa lapsena Intiasta Kanadaan maahanmuuttajana tullut nainen. Kääntäjänä toimii kuitenkin koko ikänsä Suomessa asunut keski-ikäinen nainen.

”Runoilijan taustasta ja omasta kulttuurista huolimatta suomentajan pitäisi yrittää päästä runoilijan pään sisään. Luin kirjan ajatuksella, koitin herkistyä sille ja yritin miettiä, mitä toinen on mahtanut ajatella. Tavallaan piti unohtaa itsensä ja päästä niihin fiiliksiin. Yritin myös netistä löytää kaiken mahdollisen runoilijaan ja hänen historiaansa liittyvän.”

Majasen arvostus suomentajia kohtaan on myös noussut huimasti ja hän pitää hyvänä käännöksen merkkinä sitä, että lukija ei edes huomaa lukevansa käännettyä teosta. Näin hänen mukaansa parhaissa tapauksissa on myös käynyt, mutta se osoittaa myös vähäistä arvostusta kääntäjiä kohtaan.

”Monta kertaa kirja-arvosteluista huomaa, että kääntäjä on onnistunut työssään hyvin, kun häntä ei edes mainita.”

Nykyrunous ja Kaurin kaltainen runous on tuomittu jopa pinnalliseksi ”Instagramrunoudeksi.” Majanen kuitenkin kiittää tämänkaltaista runoutta ja internettiä siitä, että tällaisen runouden ansiosta koko runous on muuttunut ja madaltanut kynnystään, eikä ole enää vain ylevää ja korkeasti koulutettujen ymmärrettävissä.

”Tällaiseen runouteen pitäisi lähteä avoimin mielin, yrittämättä lokeroida, antaa teoksen koskettaa, sillä Rupi Kaur ei halua, eikä yritäkään tehdä vaikutusta kielileikillä tai vaikeasti ymmärrettävyydellä.”

Äidiltä tyttärelle

Tuntuu siltä kuin runokokoelman kääntäminen olisi ollut Majasen koko perheen projekti, sillä Majasen aviomiehen Sepon piti aluksi suomentaa teos ja poika sai toimia esilukijana. Majasen tytär Kreetta Lahtinen on suomentanut Rupi Kaurin uudemman runokokoelman Aurinko ja hänen kukkansa (eng. The sun and her flowers, 2017) viime vuoden puolella. Tämä oli myös tyttären ensimmäinen käännöstyö, joka äidin piti alun perin kääntää, mutta kiireisen aikataulun takia tytär sai tehtävän.

”Se tuntui kivalta ja juuri niin oikealta, että hän sai tehdä sen. Aika paljon Kreettaa myös autoinkin ja yhdessä mietimme runoja, sillä olin jo sisällä Rupi Kaurin maailmassa.”

Käännetty maailma on neljän jutun juttusarja, jossa tutustutaan kääntäjien työhön kirjojen, runojen, näytelmien ja elokuvien tekstitysten kääntämisen parissa.

Ensimmäisessä osassa käsiteltiin kirjojen kääntämistä. Seuraava osa kertoo näytelmäkääntäjän työstä.