Lavarunous tuo ihmiset yhteen myös poikkeusaikana

Yksi lavarunokulttuurin tärkeimmistä tekijöistä on yhteisöllisyys. Lavarunouden keskiössä ei nimittäin ole pelkästään sen taiteellinen sisältö, vaan myös sosiaalinen toiminta. Kuten moni muukin taidelaji, myös lavarunous on joutunut koetukselle vallitsevien poikkeusolosuhteiden vuoksi.

Varsinais-Suomen Runoviikko järjestetään tänä vuonna jo 20. kertaa. Runoviikon puheenjohtaja Juha Kulmalan mukaan tapahtumien osallistujamääriä on jouduttu rajoittamaan. Tämän vuoksi suurin osa tapahtumista myös striimataan netin kautta, jotta kaikki halukkaat pääsevät osallistumaan, vaikka paikan päälle ei mahtuisi tai uskaltaisi tulla.

Striimaus toi ratkaisun osallistujarajoituksiin

”Tämän vuoden Runoviikon ohjelma vedettiin syys-lokakuussa melkein kokonaan uusiksi rajoitusten takia. Kaikki ulkomaalaiset esiintyjävieraat jäivät kokonaan pois, ja myös osa kotimaisistakin esiintyjistä perui tulonsa. Lisäksi tapahtumien striimaaminen on melko kallista ja siinä on ollut jonkin verran teknisiä ongelmia”, Kulmala kertoo.

Kulmalan mukaan onnistuneissa streamlähetyksissä on ollut enemmän ihmisiä, kuin mitä paikan päälle olisi mahtunut.

”Siinä mielessä striimaus on mahdollisuus, että tapahtumat tavoittavat nyt enemmän ihmisiä ympäri Suomea; ei tarvitse välttämättä tulla Turkuun asti. Toisaalta esiintyjille on mukavampi, että on myös liveyleisöä paikalla”, Kulmala pohtii.

Poikkeusaika on hiljentänyt lavarunokenttää

Koronarajoitukset ovat Runoviikon lisäksi tehneet hallaa myös muille tämän vuoden lavarunotapahtumille. Runoilija Miia Toivion mukaan tapahtumia on ollut viime aikoina selkeästi aiempaa vähemmän. Siksi Toivio on erityisen iloinen, että pitkään kysymysmerkkinä ollut Runoviikko pystyttiin kuitenkin tänä vuonna järjestämään.

”Koronarajoitukset ovat kyllä vaikuttaneet paljon aktiivisuuteeni lavarunouden parissa. Omia esiintymisiä on selkeästi vähemmän, ja itse myös valikoin tarkemmin, mihin tapahtumiin uskaltaa osallistua. Se on todella harmi, sillä runous on pitkään elänyt rennoissa tilaisuuksissa, jotka ovat usein ihan täyteen ammuttuja”, Toivio sanoo.

Lavarunous elää jatkuvassa muutoksessa

Niin Runoviikolla kuin lavarunoudella on Suomessa pitkät perinteet, joita halutaan vaalia edelleen. Itsekin Runoviikolla esiintyvän Toivion mukaan lavarunotapahtumat ovat yleistyneet jonkin verran viimeisen kymmenen vuoden sisällä, ja samalla lavarunokulttuuri on ikään kuin käynyt läpi uusia renessansseja. Kulmala taas uskoo, että lavarunotapahtumia tullaan myös tulevaisuudessa striimaamaan laajemman yleisön saavuttamiseksi, vaikka koronarajoitukset poistuisivatkin.

“On myös mahdollista, että jatkossa esiintyjätkin voisivat osallistua etänä, jos tekniikka saadaan sujuvammaksi”, Kulmala uumoilee, “mutta uskon, että kyllä ihmiset kaikkein mieluiten tulee paikan päälle, sillä se on ilman muuta pointti koko lavarunoudessa.”

Runoviikon nettisivut