Kuvassa meemi koskien journalistiopiskelijoita.
Meemien ensisijainen tarkoitus on huvittaa. Kuva: quickmeme.com

Kulttuuri

Meemien vaikuttavuus perustuu vertaistukeen

Salla Piirainen

Meemien avulla voidaan nostaa esille asioita, jotka jäävät perinteiseltä medialta huomiotta.

Pikakahvimemegirl-tilin ylläpitäjä alkoi yli vuosi sitten tekemään meemejä, koska häntä kiinnostavia asioita ei käsitelty tarpeeksi suomalaisella meemikentällä. Hänen meeminsä käsittelevät muun muassa feminismiä ja deittailua, mutta hän ei halua profiloitua vain feministiksi tai aktivistiksi. Omalla kohdallaan hän puhuisi ennemmin
poliittisesta itseilmaisusta.

”Teen meemejä itselleni tärkeistä asioista tai mitä kohtaan arjessani.”

Pikakahvimemegirl-tilillä on yli 10 000 seuraajaa Instagramissa. Pikakahvimemegirl kertoo voimaantuneensa meemien tekemisestä jo silloin, kun seuraajia oli nykyistä vähemmän. Meemit ovat hänelle väline, jolla purkaa ahdistunutta oloa tai epäreiluksi kokemaansa asiaa.

Kuva: @pikakahvimemegirl

”Siinä siirtyy passiivisesta uhrin roolista aktiiviseksi keskusteluun osallistujaksi.”

Hän kertoo saavansa säännöllisesti viestejä, joissa hänen sisältönsä on saanut lukijan ajattelemaan asioita eri valossa. Mitään taikavoimia hänellä ei kuitenkaan ole saada ihmisiä muuttamaan ajatteluaan. Jos meemi ei ole hyvä, se ei myöskään leviä.

”Valta on myös seuraajilla ja meemien jakajilla, eikä vain niillä ketkä niitä tekee. Yksittäinen meemi ei välttämättä saa suurta muutosta aikaan, mutta useammalla meemillä voi olla iso merkitys”, kertoo pikakahvimemegirl.

Mitä meemit edellä, sitä perinteinen media perässä


Meemien suoraa vaikuttavuutta on vaikeaa mitata, sillä ne ovat yleensä osa suurempaa keskustelua. Parhaimmillaan ne toimivat keskustelunavaajana ja vertaistukena. Meemitutkija Saara Särmän mukaan tällöin meemien vaikutus voi olla huomattava, vaikka yhteiskunnallista vaikutusta olisikin hankala arvioida.

Tutkijatohtori Saara Särmä
Kuva: Jonne Renvall / TAU

”Tekijän näkökulmastahan se on varmasti myös tosi kivaa, kun huomaa meeminsä resonoivan laajasti ja monen tunnistavan itsensä siitä.”

Toisinaan perinteinen media tarttuu aiheisiin, jotka ovat pyörineet meemikentällä jo tovin. Saara Särmä mainitsee esimerkkinä antikapitalistiset ”pötköttelymeemit”. Niissä pötköttely nähdään kannanottona olla osallistumatta nyky-yhteiskunnan tehokkuuden ihanteeseen. Usein uupumuksesta kirjoitetaan lehdissä niin, että kerrotaan kuinka se selätettiin ja mitä siitä opittiin. Nykyään uskalletaan jo myöntää, ettei siitä välttämättä opittu mitään. Meemeissä siis nostetaan esille aiheita, jotka eivät tavallisesti lehtien menestystarinoiden rinnalla näy.

”Samat keskustelut kun toistuu ja toistuu meemeissä, saattavat ne jossain muodossa nousta myös suurempaan julkisuuteen.”

Meemit voivat toimia myös kimmokkeena aiheesta kiinnostumiseen, sillä usein meemeihin ehtii törmätä ennen sen synnyttämän uutisen lukemista. Särmä kuitenkin huomauttaa, että riippuu yksilöstä itsestään lähteekö hän etsimään lisää tietoa aiheesta.

”Kaikki ei lähde, ja silloin maailmankuva voi jäädä melko pirstaleiseksi.”

Ei ole myöskään epätavallista, että meemi tulkitaan väärin. Sitä voidaan myös tahallisesti tai tahattomasti käyttää oman agendan tukemiseen. Särmä peräänkuuluttaakin meemilukutaitoa, jotta ymmärretään niiden kytkös laajempiin
yhteiskunnallisiin ilmiöihin. Meemien opettelu auttaa niiden eri genrejen ymmärtämisessä sekä vaikutusyritysten huomaamisessa.

”Tulevaisuudessa viestintä tulee olemaan kuvallista, joten meemejä on hyvä opetella lukemaan.”