Opiskelijakaupunki on murteiden tarttumisen areena

“Joo vai?” “Mä hiihän!” “Oleks sä vähän pölö!” Turun ammattikorkeakoulun käytävillä kajahtelee erilaisia murresanoja, joita kaikki eivät kuitenkaan ymmärrä. Turussa aloittaa vuosittain noin 5000 uutta opiskelijaa. Suuri osa uusista opiskelijoista tulee muista kaupungeista ympäri Suomea. Kun tämä joukko opiskelijoita viettää aikaa keskenään, alkavat puhetavat sekoittua. Toiset kuitenkin omaksuvat toisilta murteita helpommin kuin toiset.

Herkkyys omaksua murteita

Turun yliopiston suomen kielen dosentti Tommi Kurjen mukaan siinä, kuinka omaksumme asioita toisten puhetavoista, on yksilöllisiä eroja: ”Meillä kaikilla on ihan tietoisia mielipiteitä, käsityksiä tai asenteita muista murteista ja puhetyyleistä. Mutta sitten hyvin paljon meillä on sellaista tiedostamatonta asennoitumista ja suhtautumista puhetapoihin.”

Ihmisen sosiaalisuuden kautta asiaa valaisee Tampereen yliopiston sosiaalipsykologi Johanna Ruusuvuori. Hän myös tunnistaa ilmiön. Hänen mukaansa murre on tapa purkaa tai säilyttää sosiaalista identiteettiä, luoda ryhmäjäsenyyksiä tai erottautua niistä.

”Jotkut vaikkapa lähes tiedostamattaan säilyttävät kotiseutunsa murteen paikkakuntaa vaihtaessaan, toiset pyrkivät sulautumaan uuden paikkakunnan, työyhteisön, harrastusryhmän tai jengin puhetapaan”, Ruusuvuori selittää.

Kurjen mukaan yksilöllisyyttä kuvaa hyvin se, että neljä samasta kaupungista kotoisin olevaa opiskelijaa, jotka muuttavat samaan uuteen opiskelijakaupunkiin, omaksuvat kaikki omalla tavallaan uutta murretta. Voisi kuvitella, että samalta paikkakunnalta olevilla opiskelijoilla olisi samanlainen herkkyys omaksua murteita, mutta Kurjen mukaan näin ei kuitenkaan ole. Hänen mukaansa yksilöllisiin eroihin voi vaikuttaa kielellinen turvattomuus tai turvallisuus.

”Se tarkoittaa, että siihen herkkyyteen omaksua toisesta murteesta aineksia liittyy sekin, että jos puhuja on epävarma siitä, miten hänen sopii puhua, että jos hän häpeilee taustaansa, silloin pyritään ymmärrettävästi omaksumaan varta vasten, jotain muuta”, Kurki selittää.

Murteellinen etäisyys

Kurjen mukaan herkkyyteen omaksua muita puhetapoja vaikuttaa myös se, mikä on oman puhekielen kielellinen tai murteellinen etäisyys siihen murteeseen tai puhekieleen mikä on uudella paikkakunnalla. Jos omassa puhekielessä ja uuden kaupungin puhekielessä on paljon yhteneväisyyksiä, niiden eroihin kiinnittää enemmän huomiota ja uuden puhetavan omaksuu herkemmin.

Kurki kertoo, että usein murteet, joita puhutaan toistensa lähellä sijaitsevilla paikkakunnilla, muistuttavat toisiaan enemmän kuin etäämmällä toisistaan sijaitsevat. Näin ei kuitenkaan ole aina. Esimerkiksi Tornionjokilaakson murteessa, jota siis puhutaan Suomen ja Ruotsin puolella, on yhtäläisyyksiä esimerkiksi Turun ja Rauman seudun murteeseen.

”Maallikkona voisi ajatella maantieteellinen etäisyys selittäisi sitä, mutta se ei välttämättä, eikä varsinkaan pelkästään selitä sitä”, Kurki kertoo.

Lähteet:

https://kissmyturku.fi/vinkkeja-uusille-opiskelijoille-turkuun

https://www.turku.fi/opiskelijakaupunki-turku/miksi-turku/6-syyta-valita-turku

Iltalehti, Ihastuttavat ja vihastuttavat turkulaiset ilmaisut listattu:

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/dbe36360-d4cb-4578-a1bd-a21fe85c7c4e