
Kulttuuri
Sarjakuvaskene voi ja ei voi hyvin
Ulkomaalainen menestys on nostanut suomalaisen sarjakuvan nousua lähivuosina. Huomion saaminen julkaisulle on kuitenkin muuttunut haastavammaksi.
Sarjakuvan julkaisu Suomessa on pysynyt melko tasaisena läpi vuosien, hieman laskien, selviää Suomen kustannusyhdistyksen kokoamasta kaaviosta. Vuonna 2008 tehdystä selvityksestä selviää, että reilu kymmenen vuotta sitten Suomessa julkaistusta sarjakuvasta 43% on ollut alkuperäisesti suomenkielistä. Turun Sarjakuvakaupan osakas ja viestijä Maijastiina Vileniuksen mukaan suomalaisen sarjakuvan menestyksessä on havaittavissa tällä hetkellä uuttaa nousua. Suomalaiset piirtäjät kuten esimerkiksi Karoliina Korhonen (Finnish Nightmares) ja Rosi Kämpe (Spider-Gwen, Marvel) pärjäävät maailmalla hyvin.
Kauppa ja kustantaja erimielisiä
Vilenius kertoo Suomalaisen sarjakuvan olevan kaupan myyntivaltti. Kotimaisesta sarjakuvasta hyvin myyvät erityisesti stripit ja pitkät sarjakuvaromaanit.

Myös eriäviä mielipiteitä sarjakuvan menestystä löytyy.
”Olemme melko pitkälle palanneet tilanteeseen joka oli 1990-luvulla. Käytännössä voi sanoa, että sarjakuvaa julkaistaan aika pitkälti muun kustannustuotteen rinnalla eikä omana yksikkönään.” Arktisen banaanin kustantaja Harto Paasonen sanoo. Hänen mukaansa itsekustannettujen sarjakuvien julkaisu on lisääntynyt ja se selittää osanaan suomalaisen sarjakuvan tasaista nousua. Pudotus sarjakuvan julkaisualueella on ollut kuitenkin suurinta kaikista julkaisualueista. Sarjakuvalle ei myöskään pysty asettamaan samanlaisia tuotto-odotuksia kuin muille julkaisualueille.
Brändäyksen tarve lisääntynyt

Vaikka sarjakuvan kulutuksessa onkin nousua, on uusien tekijöiden vaikea saada teoksiaan esille.
”Jos täysin tuntematon henkilö julkaisee sarjakuvan, sitä on vaikea saada esimerkiksi palstatilaa lehdissä.” Vilenius kommentoi. Menestyssarjakuvan julkaisu vaatii paljon pienempi projekteja pienemmällä näkyvyydellä taustalle. Samoilla linjoilla on myös ensimmäistä sarjakuvaansa julkaiseva Muura Karu. Hänen mukaansa itsessään sarjakuvan julkaisu on muuttunut helpommaksi internetin avustuksella, mutta huomion saaminen on haasteellista.
”Yleisön löytäminen nykyisessä hektisessä some-ympäristössä on minusta kaikista haasteellisinta, suurimpia esteitä tällä hetkellä ovat sovellusten algorytmit, brändäyksen tarve ja mobiililuettavuus. Sinun ei tarvitse osata piirtää vain sarjakuvia, sinun pitää osata myös markkinoida itseäsi.” Karu kertoo. Karu julkaisee sarjakuvaansa tällä hetkellä Twitterissä ja suunnittelee myöhemmin laajentavansa fyysisiin painoksiin projektin edetessä.
Karu perustelee julkaisutapaansa sillä, että haluaa pitää sarjakuvansa helposti saatavilla.
”Luulen että sarjakuva kasvaa ja tulee helpommaksi ja helpommaksi taiteenmuodoksi, jota kaikki voivat tehdä ja julkaista.” Karu toteaa.
Lähteet:
Tuoreimmat
-
Taistelu leikkauksia vastaan rantautui Turkuun
-
Yliopisto vai ammattikorkeakoulu? Kokemus ratkaisee media-alan rekrytoinnissa
-
Slovenialainen Joker Out teki läpimurron Suomessa Euroviisujen avulla – viisuilmiö on nyt suurempi kuin koskaan
-
Matkani opiskelijaksi: ”En voisi olla tyytyväisempi siihen, että uskalsin vaihtaa alaa”
-
Matkani opiskelijaksi: Vaihdosta palannut Jenni Kivimäki haaveilee muutosta ulkomaille
-
Matkani opiskelijaksi: Vahinkokipinästä syttyi roihuava rakkaus koodaamiseen
-
Matkani opiskelijaksi: Nelikymppisenä unelma-alaa opiskelemaan
-
Teemailtoja ja keräilynukkeja – Barbie-ilmiö sai turkulaiset uppoamaan vaaleanpunaiseen maailmaan
-
Yksin uuden keskellä: opiskelijoiden ryhmäytyminen on kaikkien yhteinen asia
-
Asiantuntija kertoo: toimi näin, jos työkaverisi käyttää vähemmistöjä loukkaavaa kieltä