Taustavaikuttajat – Salatut elämät -tuottaja Marko Äijö

Taustavaikuttajien neljännessä osassa käsittelyssä on TV-sarjan tuotanto. Alan kovasta kilpailusta huolimatta draamasarja Salatut elämät on säilyttänyt asemansa suomalaisten draama- ja saippuasarjojen ykkösenä jo miltei kahden vuosikymmenen ajan.

Salattujen elämien sisällöstä ja ilmiasusta vastaavana tuottaja toimii Marko Äijö. Lähes 15 vuoden uran Salkkareiden parissa tehnyt Äijö on kulkenut pitkän tien nykyiseen toimenkuvaansa.

”Aiempia töitäni olivat muun muassa rekkakuski ja YK-sotilas, kunnes aloin vasta lähemmäs 30-vuotiaana ajatella, että voisin opiskella jotain. Päätin hakea elokuvakouluun ja sitä kautta päädyin tekemään TV-sarjoja. Keräsin jonkin aikaa työkokemusta, kunnes 2000-luvun alussa tulin sisällöstä vastaavaksi tuottajaksi Salkkareihin”, Äijö taustoittaa.

20 käsikirjoittajan tiimi

Salkkareiden taustalla toimii suuri tuotantotiimi, johon kuuluu muun muassa 20 käsikirjoittajaa. Heidän kanssaan tiivisti yhteistyötä tekevän Äijön kautta kulkevat kaikki sarjan käsikirjoitukset, ennen niiden tuotannon sisäistä julkaisemista.

Sarjan käsikirjoittajat on jaettu storyteamiin, dialogikirjoittajiin ja editoreihin. Käsikirjoitusosastoa johtaa pääkäsikirjoittaja Teemu Salonen. Äijö toimii tuotannon osalta käsikirjoitusten viimeisenä arvioijana, ideoiden kehittelijänä sekä myös viimeisenä editorina sarjan kuvaleikkaamossa.

”Storyteam koostuu kuuden hengen ryhmästä, joka pääasiassa keksii tarinat ja luo niille rungot. Tämä porukka, joka on varsinainen sadunkertojien kilta, istuu samassa huoneessa, ja he tekevät siellä 40-tuntista viikkoa. Hommat etenevät kohtaus kohtaukselta, jonka jälkeen valmiit jaksokohtaiset storylinet siirretään dialogikirjoittajille. He tekevät työnsä kotoa käsin ja luovat kohtauksiin hengen tekemällä ne dialogin ja tarkan toiminnan kuvauksen osalta valmiiksi”, Äijö kertoo.

”Sen jälkeen käsikirjoitukset palautuvat neljän hengen editoritiimille. 1. editoinitikierroksen jälkeen saan luettavakseni käsikirjoituksen Producers Draft –version.  Siinä vaiheessa viilaamme sisällöt sanatarkasti mahdollisimman ytimekkääksi ja koukuttaviksi, jonka jälkeen senior script editor kirjoittaa jaksot täysin valmiiksi, ennen kuin  ne luovutetaan ohjaajalle, näyttelijöille ja työryhmälle”.

Kun kohtaukset on kuvattu ja editoitu siten, että jakso on valmis näytettäväksi, katsoo sarjan tilaaja sekä ikärajaluokittelija kohtaukset läpi, jonka jälkeen vielä tarvittaessa teetetään muutoksia sisältöön.

120 kohtausta viikossa

Salattujen elämien juonikuvioita suunnitellaan käsikirjoitushuoneessa jo paljon ennen kuvauksia. Pitkän tähtäimen suunnitelmat tehdään storyteamin johdolla puolen vuoden jaksoissa. Näin suunnitellaan jo hyvissä ajoin, että minkälaisia tarinoita on luvassa, ja onko tarvetta uusille näyttelijöille.

”TV-sarjan kirjoittamisen rakenne perustuu siihen, että on pitkän tähtäimen suunnitelmat, joita kohti mennään jakso jaksolta. Paljon määrittelevät kauden päätösjaksot, joihin juonikuvioiden huipentaminen on jopa aikamoista matemaattista suunnittelua”, Äijö toteaa.

”Teemme yhteensä 120 kohtausta viikossa, jotka kaikki kestävät reilun minuutin. Kokonaisuudessaan teemme kuusi jaksoa viikossa. Pitkän tähtäimen suunnitelmia aletaan tehdä niinkin ajoissa, että jonkun kuvion suunnittelu on saatettu aloittaa jo vuosi ennen sen esitystä televisiossa.”

Äijön työssä mielenkiintoista, mutta samalla myös haastavaa, onkin elää useassa eri Salkkarit-aikataulussa.

”Samaan aikaan seuraan yhden jutun kirjoitusprosessia, ja istun editissä leikkaamassa kymmenen viikkoa sitten kirjoitettua juttua. Samalla yritän pysyä selvillä television esitystahdista, jotta en puhu ohi suuni, kun joku soittaa ja kyselee”, Äijö nauraa.

Kallen suutelukohtaus täytti faksin

Yli 19 vuoden ajan esitetyn sarjan juonenkäänteisiin on kuulunut jos jonkinlaista sattumusta ja draamaa. Vaikka maailma on tuossa ajassa muuttunut paljon, näkee Äijö, että Salkkareiden käsikirjoitus etenee edelleen yhtä pelottomissa merkeissä kuin aiemminkin. Kerronnan mahdollisuudet ovat vain monipuolistuneet.

”Haastavia aiheita ja teemoja on ollut ihan alusta saakka. Kun nuori Kalle Laitela suuteli ensimmäistä kertaa miestä, loppui tilaajalta paperi faksista, kun paheksuvia viestejä tuli niin paljon. Kaikki tapahtuu niin suhteessa siihen aikaan, jota eletään”, Äijö pohtii.

”Tarinankerronta on saattanut vähän tihentyä, sillä aluksi oli kolme tarinalinjaa, kun niitä nyt on neljä. Muutoin aiheet ovat samankaltaisia kuin ennenkin. Digitaaliajan myötä somekähinää tulee aika usein, ja kaikkeen reagoidaan nykyisin paljon nopeammin kuin ennen.”

Ajat ovat muuttuneet myös siten, että enää sarjalle ei ole niin tärkeää ylittää uutiskynnystä kuin vielä alkuaikoina oli. Huonoa julkisuutta ei nykyään koeta välttämättä pelkästään hyvänä asiana.

”Katsojamääriin kohut eivät juurikaan nykyisin vaikuta. Viikkotasolla edelleen lähes miljoonan katsojan per episodi (MTV3+Katsomo+Verkkopalvelut+pikauusinta) yleisömme pysyy aika tasaisesti”, Äijö taustoittaa.

”Arvaamatonta silti on, mikä aiheuttaa kohun ja mikä ei. Vastikään ruudussa nähdystä Aki Nikkisen insestitarinasta emme saaneet ensimmäistäkään palautetta, joka tavallaan yllätti.”

”Siperian lento-onnettomuus teki mieli peruuttaa”

Lähes 3400 jaksoon mahtuu niin hienoja kuin myös heikommin onnistuneita juonikuvioita. Yhtenä ikimuistoisimmista Äijön mieleen nousee vuonna 2013 televisiosta nähty lento-onnettomuus, jossa lentokone teki maahansyöksyn keskelle Siperiaa.

”Sanotaan näin, että se putoaminen, ja sieltä lentokoneen raadosta ihmisten heräily, olivat hienoja ja toimivia kohtauksia, mutta sen jälkeen ongelmat alkoivat”, Äijö muistelee.

”Ei Uudeltamaalta löytynyt sellaisia lakeuksia, että olisi maisemat saatu ihan Siperialta näyttämään. Lisäksi vielä sattui huono talvi, jonka takia kuvausten loppupuolella alkoi lumi käydä vähiin”.

Kokonaisuudessaan Äijö ei kuitenkaan varsinaisesti kadu kuviota, joka käynnistyi kyseisen kevään päätösjaksossa.

”Siinä kohtaa, kun hahmot olivat kuudetta viikkoa ’Siperiassa’, tuli olo, että kunpa vaan voisi peruuttaa tämän. Alkoi ajatella, että kunpa tästä nyt vaan päästäisiin”, Äijö nauraa.

”Jotkut sitä pitivät silti tosi onnistuneena juttuna. Itselle jäi kuitenkin sellainen olo, että nyt on Siperia opettanut, että sinne ei mennä enää uudestaan”.

Ikimuistoiset nunnat

Unelmatyössään viihtyvä Äijö saa työssään parhaimmat onnistumisen tunteet nähdessään nuorten näyttelijöiden kehitystä.

”On emotionaalisesti hienointa seurata nuorten kehittymistä rooleissaan. Vuosien varrelta itseäni koskettavimpina mieleen muistuvat Tiia Ilmasen esittämä Sofia Salin, ja tietysti Talen (Emil Hallbergin) ja Jannen (Hemmo Karja) hulvattomat hetket”, Äijö muistelee.

”Toki ammattilaiset ovat asia erikseen, ja on mainittava, että Esko Koveron roolisuoritukset Ismona ovat hatunnoston arvoisia. Tarinanpätkä, jossa he Sepon (Jarmo Koski) kanssa pukeutuivat nunniksi ja soluttautuivat luostariin toi olon, että ’tämän överimmäksi ei voida mennä’. Seuraavaksi tiputtiinkin sitten jo lentokoneella Siperiaan.”

Härmäläisyys Salkkareiden suosion takana

Muissa maissa ihmetellään, miten sarjan hahmoilla ja tarinoilla on onnistuttu luomaan näin menestyksekäs konsepti. Yksiselitteistä vastausta kysymykseen tuskin tietää kukaan.

”Sanoisin, että se on Härmä, joka siinä puhuu. Suomessa kai tykätään, kun miehillä, kuten esimerkiksi meidän sarjassa, on toinen toistaan suuremman epäonnistujan leima otsassaan. Ihmiset ehkä kokevat mielenkiintoiseksi seurata, että vieläkö voisi jotenkin enemmän epäonnistua”, Äijö naurahtaa.

”Sarjan kantavana alkuperäisteemana toimii edelleen MTVn Sarita Koskelinin perusoivallus suomalaisista perhesalaisuuksista ja ”älä kerro kellekään” -mentaliteetista, jota Salkkareissa toteutetaan kailottamalla omia asioita rappukäytävässä.”

Vaikka Salkkareiden nimeen on vuosien saatossa liitetty negatiivistakin kaikua, on Äijö äärimmäisen tyytyväinen työhönsä sekä myös saamaansa arvostukseen.

”Välillä tulee lunta tupaan, mutta se kuuluu asiaan näillä katsojamäärillä. Siitä, että on saanut tehdä näin pitkään tätä hommaa, pitää olla tosi kiitollinen”, Äijö summaa.

Ainakin viisi vuotta jatkoa

Salatut elämät siirtyi hiljattain uuden sopimuksen alaisuuteen, joka jatkaa Salattujen elämien tekemistä ainakin kevääseen 2023 asti. Pitkä jatkosopimus miellyttää, mutta tuo mukanaan samalla uusia haasteita.

”Tällä alalla viisi vuotta on valtavan pitkä aika, joten tyytyväinen pitää olla. Pitää ottaa tämä suuri vastuu nöyränä vastaan, ja jatkaa vahvaa päivittäistä tekemistä. Homma on hyvin raiteillaan, mutta jokainen päivä on uusi haaste”, Äijö kaavailee.

Tulevina vuosina sarjan tavoitteisiin kuuluu tuoreena pysyminen ja edelleen mahdollisimman monipuolinen koskettavan draaman tekeminen.

”Pitää pystyä muuttumaan ajan mukana. Täytyy myös uskaltaa tehdä työtä näkökulmasta ’tämän hahmon kohdalla on tärkeää kertoa tällainen tarina’. Ei pidä niinkään ajatella, että ’mitäköhän joku nyt haluaa hahmolle tapahtuvan?” Äijö pohtii.

Ensi vuonna Salkkarit viettää 20-vuotisjuhliaan, mutta siten ennen on vielä noin 200 jaksoa tehtävänä.

”Mennään pala kerrallaan eteenpäin. Varmasti jotain spesiaalia on kuitenkin luvassa tuolloin”, Äijö lupaa.

Taustavaikuttajat, osa 1: maalivahtivalmentaja Fredrik Norrena

Taustavaikuttajat, osa 2: kansanedustajan avustaja Janika Takatalo

Taustavaikuttajat, osa 3: musiikkituottaja Joonathan Kettunen