Tositelevisio tunteiden temmellyskenttänä

Kuka minä olen? -juttusarja käsittelee minäkuvan rakentumista 2010-luvun ilmiöiden kautta. Kolmas osa kertoo, miksi tositelevisio on aikamme ilmiö.

[metaslider id=5255]

Kaikki alkoi sarjasta, jossa kamera seurasi poliisin tavallista työpäivää. Kukaan ei aluksi uskonut, että se voisi oikeastaan kiinnostaa ketään. Sitten joku keksi lähettää joukon ihmisiä kilpailemaan keskenään autiolle saarelle ja lopulta suureen taloon, jossa kamera kuvasi heidän jokaisen hetkensä. Tositelevisio oli syntynyt, emmekä vieläkään ole saaneet siitä tarpeeksemme.

”Ostin Big Brother 24/7 -palvelun, jotta näkisin paljon enemmän, mitä Big Brother -talossa tapahtuu. Kai siinä viehätti erityisesti se, että pystyy seuraamaan talon eri huoneiden tapahtumia tarkemmin kuin muut”, Oskari Penttilä, 19, paljastaa.

Vaikka Penttilä on todellinen tositelevision fani, hän tuntee olonsa hämmentyneeksi Big Brother -innostuksensa takia.

”On kyllä hullua, miksi tykkään seurata kyseistä ohjelmaa ja maksoin vielä ylimääräisestä palvelusta. Olen varmaan mainosten uhri. Ohjelmassa koukutetaan koko ajan katsojaa ja lupaillaan, että BB 24/7 katsomalla näkee paljon enemmän”.

Dosentti Veijo Hietalan mukaan intohimoisen tositelevisioharrastajan psyyke voi muuttua monella tapaa tositelevision myötä, sillä siinä tapahtuva tunteiden korostaminen vaikuttaa identiteettiimme.

”On tapahtunut kulttuurinen muutos. Olemme siirtyneet tunne- ja elämyskulttuuriin. Tositelevisio ruokkii ajatusta, että jokainen ihmisen kokema tunne on tärkeä. Omia tunteita ja reaktioita tulee tarkkailla, ja ne tulee kertoa. Oman minän kokemusten tärkeys muodostaa minäkulttuurin, joka korostaa narsismia”.

Tositelevision perusideassa on Veijo Hietalan mukaan juuri kyse tunteista.

”Ihminen viedään, tai häntä seurataan sellaisessa tilanteessa, jossa syntyy suuria tunteita.”

Suosituin ohjelmatyyppi luo uutta julkisuutta

Tunteet ovat meille tärkeitä ja elämmekin todellista tositelevision kulta-aikaa. Liikenne- ja viestintäministeriön teettämän selvityksen mukaan tositelevisio on suomalaisten maksuttomien kanavien suosituin ohjelmatyyppi 21 prosentin osuudella.

Suomalainen televisiotarjonta 2012– raportissa tositelevisiota tutkittiin itse asiassa vasta ensimmäistä kertaa omana ohjelmatyyppinä.

Oskari Penttilä ei tunne, että olisi muuttunut tuntevammaksi ihmiseksi tositelevisio -innostuksensa myötä, mutta pystyy kuitenkin määrittelemään syyn, miksi tositelevisio häntä kiinnostaa.

”Parasta koko formaatissa on se, ettei sitä ole, tai ainakaan pitäisi olla, käsikirjoitettu. Se tuntuu todellisemmalta kuin fiktiivinen sarja”.

Myös uudenlainen julkisuuskuva on muodostunut yhteiskuntaamme tositelevision myötä. Juuri Oskari Penttilän suosikkiohjelma Big Brother synnyttää sitä.

”Tositelevisio on tehnyt kenestä tahansa julkkiksia tai tähtiä. Aiemmin tv:stä tuttu -sanonta tarkoitti sitä, että henkilöllä oli jotain erityisiä kykyjä tai ominaisuuksia. Enää se ei ole laadun tae. Kuka tahansa lahjaton kaduntallaaja voi olla julkkis”, dosentti Veijo Hietala kertoo.

”Ilonamme noin vuoteen 2050 asti”

Veijo Hietala tiivistää tositelevision suosion yksinkertaisesti.

”Se sopii ajan henkeen ja lisäksi sitä tehdään todella paljon”.

Hietalan mukaan tositelevision suosio tulee vielä kuitenkin tiensä päähän.

”Yleensä tämänkaltaiset virtaukset kestävät historiassa noin 50-70 vuotta. Näin kauan kesti romantiikan aika, johon kytken nykyisen aikamme eli uusromantiikan. Jos ajan henki muuttuu yhtä hitaasti kuin ennen, on tositelevisio ilonamme noin vuoteen 2050 asti.”

Hietalan mukaan järkevyyden vastareaktio saattaa tulla kuitenkin vastaan nopeammin ja tositelevisio ilmiönä hiipua vielä aiemminkin. Asiasta voi kuitenkin olla montaa mieltä.

”Osa tositelevisiotuottajista tosin uskoo, että tositelevisio on tullut jäädäkseen yhtenä television tekemisen tapana. Vaikka ajan henki muuttuisikin, tositelevisio jäisi”.

Hietalan mukaan tositelevision suosio on muuttanut vähitellen myös muitakin ohjelmatyyppejä.

”Välillä tositelevision ja dokumentin raja on häilyvä. Melkein kaikki ohjelmatyypit ovat saaneet vaikutteita tositelevisiosta. Se vaikuttaa jopa uutisointiin. Nykyään yksittäisiä ihmisiä ja heidän tunteitaan kuvataan ja esimerkiksi katastrofien tapahtuessa mennään heti haastattelemaan kokijoita”.

Tositelevisiosta apua arkeen

Raisiolainen Anni Söderlund, 24 osallistui Sub tv:n Rakas, sinusta on tullut pullukka -tositelevisio-ohjelmaan, joka näkyi televisiossa viime keväänä. Söderlund koki tositelevisio-formaattiin osallistumisesta olleen paljon hyötyä hänen omassa elämässään.

”Vaikka ohjelma oli painonpudotusohjelma, lähdin oikeastaan mukaan siihen parisuhteeni takia. Ohjelman idea on, että pariskunta treenaa yhdessä ja puoliso toimii laihduttajan personal trainerina, Söderlund kertoo.

Aluksi Söderlundista tuntui siltä, ettei hän pääsisi tavoitteeseensa, sillä hänen personal trainerinaan toiminut miehensä oli paljon töissä kuvausten aikana, eikä aina ehtinyt treenaamaan tarpeeksi Annin kanssa.

”Lopulta kuitenkin pääsin tavoitteeseeni, eli pudotin 15 kiloa. Voitimme tästä hyvästä pääpalkinnon, eli 10000 euroa, Söderlund kertoo.

Kokemus oli kaiken kaikkiaan positiivinen ja toi paljon yhteistä aikaa kiireiselle yrittäjäpariskunnalle. Negatiivisia asioita ei ohjelmaan osallistumisen myötä juurikaan ilmennyt.

”Aluksi minua pelotti, mitä ulkopuoliset ajattelevat. Meitä kiellettiin esimerkiksi lukemasta keskustelupalstojen kirjoituksia. Kävin kuitenkin katsomassa, eikä sieltä löytynyt mitään negatiivista”, Anni kertoo.

”Toiset kilpailuun osallistuneet pariskunnat saivat lokaa niskaansa, ja heitä lytättiin netissä. Tällainen harmittaa kaikkien puolesta, sillä katsojat eivät voi tietää totuutta. Televisio antaa erilaisen kuvan siitä, mikä totuus on, sillä osa kohtauksista oli käsikirjoitettua.”

Anni Söderlund ei kokenut pyrkineensä tositelevisio-ohjelmaan mukaan vain saadakseen julkisuutta.

”En ole oikeastaan aiemmin ollut tositelevisio fani. Hainkin ohjelmaan mukaan lähinnä sen nimen takia. Olemme mieheni kanssa rento pariskunta ja ohjelman formaatti vain osui meille hyvin kohdalle”.