Suomen Joutsenen takilointi. Sumuinen aamu 11.11.2025.

Kulttuuri

Tutka seurasi valokuvaajan työtä Suomen Joutsenen takilaremontin aikana

Aleksandr Shamilov

Syyskuun lopusta lähtien Suomen Joutsen on käynyt läpi uuden takilaremontin vaiheen. Se on osa laivan laajempaa kunnostusta. Forum Marinum-museo vastaa kunnostustöistä ja museovalokuvaja dokumentoi prosessia. Tämä kuvareportaasi seuraa museovalokuvaajan työtä.

Suomen Joutsenen kannella. Tällaisessa säässä on noudatettava äärimmäistä varovaisuutta. Kuva: Aleksandr Shamilov

Takilaremontti alkoi keväällä 2024, ja työn toinen vaihe alkoi syyskuun 2025 lopussa. Takilaremontti on osa laivan laajempaa peruskorjausta, joka kestää useita vuosia. Ensi vuonna Suomen Joutsen on tarkoitus viedä kuivatelakalle rungon huoltoa varten. Alukselle tehtiin samanlainen entisöinti vuosina 1995-1998.

Matalalla leijuva sumu loi oudon tunnelman Turun satama-alueella marraskuun 11. päivän aamuna. Tämä ei haitannut Forum marinumin työntekijöitä, jotka jatkoivat kaapeleiden purkamista Suomen Joutsenesta.

Työtä on paljon. Takilointiin osallistuvan Alexey Bogomolovin mukaan tämä on tiimin ensimmäinen tällainen kokemus. Siksi oli tarpeen oppia perinteisiä työtapoja, joita käytetään purjelaivoissa.

Takila käsittää köysien ja vaijereiden järjestelmän, joka tukee ja ohjaa purjelaivan mastoja ja purjeita. Nämä osat kuluvat sään vaikutuksista johtuen ja siksi ne on korjattava ja suojattava uudelleen.

Pääsyä laivan edessä olevalle nurmikolle on rajoitettu, sillä laivasta irrotettuja vaijereita ja takiloita lojuu kaikkialla. Ne lähetetään myöhemmin Kruununmakasiiniin, jonka toisessa kerroksessa sijaitsee työpaja.
Pääsyä laivan edessä olevalle nurmikolle on rajoitettu, sillä laivasta irrotettuja vaijereita ja takiloita lojuu kaikkialla. Ne nostetaan myöhemmin Kruununmakasiiniin, jonka toisessa kerroksessa sijaitsee työpaja. Kuva: Aleksandr Shamilov
Kruununmakasiinin rakennus. Suomen suuriruhtinaskunnan aikaan vastaavissa rakennuksissa sijaitsi viljavarasto. Nykyään täällä sijaitsee yksi Forum Marinumin rakennuksista.
Kruununmakasiinin rakennus. Suomen suuriruhtinaskunnan aikaan vastaavissa rakennuksissa sijaitsi viljavarasto. Nykyään rakennus toimii Forum Marinumin näyttely- ja ravintolatilana. Kuva: Aleksandr Shamilov
Vaijerit kunnostetaan käyttökuntoon Kruununmakasiinin toisen kerroksen työtilassa.
Vaijerit kunnostetaan käyttökuntoon Kruununmakasiinin toisen kerroksen työtilassa. Kuva: Aleksandr Shamilov
Näkymä Suomen Joutseneen Kruununmakasiinin toisen kerroksen ikkunasta.
Näkymä Suomen Joutseneen Kruununmakasiinin toisen kerroksen ikkunasta. Kuva: Aleksandr Shamilov
30 vuoden aikana tämä osa takilasta on pahasti kulunut. Kuvissa näkyvät laivan vanttiruuvit. Tämä osa takilasta vastaa köysien kiristämisestä, ja nämä köydet tukevat mastoa. Kuva: Aleksandr Shamilov

Forum Marinumin museovalokuvaaja ja tutkija Jorma Kontio dokumentoi prosessia valokuviin ja videoihin. Hän vastaa valokuvauksesta ja muista kokoelmatyöhön liittyvistä tehtävistä. Tämä on tärkeää paitsi sosiaalisen median julkaisuja varten myös takilointiin liittyvää konsultointia varten.

Kontio asentaa action-kameran laivan kannelle. Tämän työkalun avulla koko työnkulku voidaan tiivistää muutamaan minuuttiin.
Kontio asentaa action-kameran laivan kannelle. Tämän työkalun avulla koko työnkulku voidaan tiivistää muutamaan minuuttiin. Kuva: Aleksandr Shamilov
Kontio työssä kruununmakasiinissa. Esineiden kuvaaminen on tärkeä osa museovalokuvaajan työtä.
Kontio työssä Kruununmakasiinissa. Esineiden kuvaaminen on tärkeä osa museovalokuvaajan työtä. Kuva: Aleksandr Shamilov
Valokuvauksen lisäksi Kontio on mukana monissa muissa museon projekteissa. Hän maalasi esimerkiksi tämän vaakunan tykkivene Karjalaan.
Valokuvauksen lisäksi Kontio on mukana monissa muissa museon projekteissa. Hän maalasi esimerkiksi uudelleen tämän vaakunan tykkivene Karjalaan. Kuva: Aleksandr Shamilov

Kontio kertoo, että museotyö on hyvin monipuolista. Siihen kuuluu luovaa työtä ja mahdollisuus toteuttaa itseään. Ei ole olemassa mitään yhtenäistä ja yleistä tapaa tehdä tätä työtä.

”Valokuvaus on minulle tavallaan käsityöammatti”, hän kertoo.

Kontio ottaa kuvia näyttelystä. Nämä 1940-luvun lopun pokaalit olivat purjeduskilpailun palkintoja.
Kontio ottaa kuvia kokoelmaesineistä. Nämä 1940-luvun lopun pokaalit olivat purjehduskilpailun palkintoja. Kuva: Aleksandr Shamilov
Miinalaiva Keihässalmi muutettiin museoksi vuonna 1994, ja se on myös Forum Marinum-museon hallinnassa.
Miinalaiva Keihässalmi muutettiin museoksi vuonna 1994, ja se on myös Forum Marinum-museon hallinnassa. Kuva: Aleksandr Shamilov

Kulttuuri
Ammattitanssija Heta Herva tanssii muun muassa Sara Been taustalla ja opettaa omia viikkotunteja. Kuva: Julia Ojala

Tanssi on yksilöllistä joukkueurheilua, jonka ytimessä on toisten kannustaminen

Kulttuuri

Tanssiyhteisö on turvallinen ympäristö, jossa jokaisen kehollista ilmaisua arvostetaan. Työssä parasta on vuorovaikutus niin tanssisalissa kuin keikoilla yleisön kanssa, kertoo ammattitanssija Heta Herva.

Kulttuuri
Harrastus on tuonut paljon merkityksellisyyttä Mia Lehtosen elämään. Kuva: Pixeffect

Cosplay vahvisti harrastajan itsetuntoa ja antaa tilaa luovuudelle

Kulttuuri

Pitkään cosplayta eli pukuilua harrastanut Mia Lehtonen kertoo, että harrastus on auttanut hyväksymään itsensä. Cosplay-kilpailut nostivat luovuuden uudelle tasolle.

Kulttuuri
Lumianna Liljeberg on käynyt Joker Out -bändin keikoilla Suomen lisäksi esimerkiksi Puolassa ja Norjassa. Kuva: Viivi Saine

Monet fanit matkustavat suosikkiartistien perässä ulkomaille – "Yritän päästä mahdollisimman halvalla"

Kulttuuri

Lumianna Liljeberg on fanittanut pienestä pitäen, vain fanituksen kohteet ovat vaihtuneet. 29-vuotias Liljeberg matkustaa vuosittain lempiartistiensa keikoille myös ulkomaille. Mitä keikkamatkoilla tulee ottaa huomioon ja miten reissut kustannetaan?

Kulttuuri
Kuva: Sofie Satta

Booktok innostaa nuoria aikuisia lukemaan

Kulttuuri

Tiktokissa levinnyt booktok-ilmiö on lisännyt nuorten aikuisten lukuintoa. Erityisesti romantiikka ja romantasia ovat nousseet suosioon sosiaalisessa mediassa ja kirjahyllyissä.

Kulttuuri
Kauhu on vähän kielletty, mutta turvallinen tapa kokea pelkoa. Kuvituskuva: Krista Sevinç

Pimeys taiteessa ei vaadi pimeyttä mielessä

Kulttuuri

Monet ihmiset nauttivat kauhukirjallisuudesta tai -elokuvista. Kauhukirjailijat kehittelevät karmeita tarinoita lukijoilleen. Todellisen pimeyden ja pahuuden kanssa sillä on kuitenkin hyvin vähän tekemistä.

Kulttuuri
Kuva: Veikka Partanen

Pikkulaskiainen toteutetaan yli 120 vapaaehtoisen voimin

Kulttuuri

Vuotuinen opiskelijatapahtuma Pikkulaskiainen järjestetään 26. helmikuuta Turun kauppatorilla. Suomen suurimman talvifestivaalin järjestäminen vaatii kuukausien valmistelut.

Kulttuuri
Kynällä kirjoittamisen on todettu verryttävän aivoja.

Ristikkoharrastus on hyväksi aivoille 

Kulttuuri

Ristikkoharrastus kehittää muun muassa sanavarastoa. Japanilaisen tutkimuksen mukaan kynällä kirjoittaminen on hyväksi aivoille.

Tuoreimmat

  1. Tekoälyn käyttöä kannattaa harkita opiskellessa

    Yhteiskunta

  2. "Kun linja aukeaa, ei koskaan tiedä mitä sieltä tulee" - Hätäkeskuspäivystäjän työ on vaativimmillaan kiireistä moniajoa

    Yhteiskunta

  3. Tanssi on yksilöllistä joukkueurheilua, jonka ytimessä on toisten kannustaminen

    Kulttuuri

  4. Cosplay vahvisti harrastajan itsetuntoa ja antaa tilaa luovuudelle

    Kulttuuri

  5. Turun palo muutti koko kaupunkikuvan

    Yhteiskunta

  6. SM-tason jääkiekon pelaaminen on naisille kallista

    Urheilu

  7. Verkostoituminen tukee työllistymistä – “Valtaosaa työpaikoista ei koskaan julkaista missään”

    Yhteiskunta

  8. Monet fanit matkustavat suosikkiartistien perässä ulkomaille – "Yritän päästä mahdollisimman halvalla"

    Kulttuuri

  9. Kommuuniasuminen on täyttä elämää

    Yhteiskunta

  10. Jopa kolmannes Impivaaran suksivuokraamon asiakkaista on opiskelijoita

    Hyvinvointi