Vastaanottokeskusten lapset supersankareina

Astun sisälle Brinkkalan galleriaan. Seinillä roikkuu valokuvia ja tarkemmin katsottuna kuvissa on turvapaikanhakijalapsia, jotka ovat pukeutuneet supersankareiksi. Kuvat on ottanut Ensi- ja turvakotien liiton projektityöntekijä Tiuku Pennola kahdessa helsinkiläisessä vastaanottokeskuksessa vuonna 2015.

Hänen mukaansa ajatellaan usein, että vastaanottokeskuksissa lapset ovat turvassa vanhempiensa kanssa ja kaikki on hyvin. Huomio kohdistuu yleensä lapsien sijasta vanhempiin, jotka eivät voi hyvin.

”Hyvin usein lasten hyvinvoinnista kysytään vanhempien kautta ja he voivat puhua mitä vain, joten lapsi ei tule kuulluksi. Olen puhunut koulutuksissa, että lapsella on oikeus tulkkiin. Lapsi tarvitsisi enemmän ikätasonsa mukaista selitystä turvapaikkaprosessista”, hän kertoo.

Muutoksia tarvitaan myös mediaan

Pennolan mielestä nuoret turvapaikanhakijat pitäisi esittää mediassa supersankareina: rohkeina ja vahvoina. Nyt heidät esitetään vain reppanoina.

”Lapset pitäisi nostaa enemmän esille. Eikä vain turvapaikanhakijoina, vaan ihan tavallisina ihmisinä. Medialla voisi olla hyvä rooli siinä, että lasten toiveet ja haaveet tuodaan esille. Säälin kautta voi herätä ajatuksia, mutta silti he ovat ihan tavallisia lapsia”, hän summaa.

Kaikki eivät osaa olla lasten kanssa

Vastaanottokeskusten työntekijöillä on myös tärkeä rooli siinä, että lapset tulevat nähdyiksi ja kuulluiksi. Työntekijöiltä toivotaan ammattikorkeakoulututkintoa. Vaatimuksista voidaan kuitenkin luistaa, koska keskuksiin tarvitaan turvapaikanhakijoiden kanssa samaa kieltä puhuvaa henkilökuntaa. Työntekijän persoona on myös tärkeässä roolissa.

”Totta kai työntekijöissä on eroja. Toiset ovat lapsirakkaampia. On hyviä ja huonoja lasten kanssa toimijoita. Toisaalta myös pelokkaat vanhemmat saattavat eristää lapsensa omaan huoneeseen”, Suomen Mielenterveysseuran projektisuunnittelija Minna Lähteenmäki sanoo.

Suomen Punaisen Ristin Halikon toimipisteen apulaisjohtaja Marita Nikander sanoo, että lasten arkeen piristystä tuovat esimerkiksi leikkihetket.

”Meillä on vapaaehtoisten ringissä aktiivisia ihmisiä, mutta lisää aina toivotaan. Vapaaehtoiset järjestävät paljon toimintaa ja leikkivät lasten kanssa”, hän toteaa.

Migristä saadun tilaston mukaan Suomessa turvapaikkaa hakevia alaikäisiä on noin 2930 ja ilman huoltajaa maahan tulleita noin 130.

Pennolan näyttelyitä on tähän mennessä ollut yli 20 paikassa ympäri Suomen.