Ihmisiä Black Lives Matter -mielenosoituksessa Helsingin Tuomiokirkon edessä.
Kuva: Mikko Patrikainen, Museovirasto

Kulttuuri

Vastuunottaminen musiikkikentällä on puutteellista

Niilo Helminen

Black Lives Matter ja me too ovat lisänneet vastuun merkitystä, mutta konkreettiset toimet ovat vähäisiä.

Isot liikkeet, kuten Black Lives Matter ja Me too ovat jättäneet jälkensä myös musiikkikentälle. Artisteilta odotetaan aiempaa enemmän vastuullisuutta. Mitä tahansa ei voi enää sanoa kantamatta vastuuta. Julkinen kritiikin antaminen on sosiaalisen median myötä helpompaa kuin aiemmin.

Myös suomalaisella musiikkikentällä vastuullisuutta on korostettu vahvemmin viime vuosina. Esimerkiksi Maustetytöt jäi ilman keskeisiä Emma-ehdokkuuksia vuoden 2020 gaalassa Tein kai lottorivini väärin -kappaleen demoversiossa esiintyneen n-sanan vuoksi.

“Aloin miettiä, miksi perustan artisti-identiteetin tähän sanaan

Muusikko Michael Bleulle puhe vastuullisuudesta on tuttua. Bleun artistinimi vaihtui aiemmasta Afromikosta nykyiseen viime syksynä. Alunperin artistin hiustyyliin viitannut artistinimi ei tuntunut enää oikealta. 

“Etuliite afro tarkoittaa paljon muitakin asioita. Sillä on pitkät kulttuuriperinteet. Aloin miettiä, miksi perustan artisti-identiteetin tähän sanaan, vaikka musiikissani onkin soul-musiikkia ja kunnioitusta afroamerikkalaista kulttuuria kohtaan.” 

Artistinimen vaihtaminen näyttäytyi julkisesti helppona toimenpiteenä. Isoa palautevyöryä ja sitä kautta julkista painetta ei ennen nimenvaihdosta tullut. Bleun päätös pohjautui hänen omaan pohdintaansa sekä keskusteluihin ystäviensä ja levy-yhtiön kanssa.

“Jos olisin isompi artisti, siitä todennäköisesti olisi tullut paljon isompi asia ja keskustelua olisi noussut. Tein lyhyen postauksen Instagramiin ja Facebookiin, mutta en kuitenkaan halunnut hirveästi ruveta hyötymään asialla niin, että olisin hakenut “hyvän jätkän pisteitä”, Bleu sanoo.

Artisti Michael Bleu.

Bleun osoittama vastuullisuus on joka tapauksessa suhteellisen poikkeuksellista Suomen musiikkikentällä. Erityisesti isoilta artisteilta ei ole juuri kuulunut kannanottoja tai vastuunottoa liittyen esimerkiksi vähemmistöjä koskeviin teemoihin. Bleu uskoo, että kannanottojen puutetta voi selittää yhdellä keskeisellä seikalla: musabisneksellä.

“Suomen musiikkiskene on armoton sen suhteen kuinka vahvasti se painottuu musiikkibisnekseen. Puhutaan striimiluvuista ja menestyksestä ja tehdään turvallista kamaa kaikille. Ei haluta riskeerata, että menetettäisiin yleisöä.”

Suomiräp-kentälle odotetaan vahvempaa keskustelua

Myös mustasta kulttuurista vahvasti ammentava suomiräp-kenttä on ollut toistaiseksi varsin hiljaa. Feminismiä ja hiphopia laajasti käsittelevän Kuka kuuluu -kirjan yhdessä Inka Rantakallion kanssa toimittanut kirjailija-toimittaja Heini Strand ei ole juuri kuullut julkisia kannanottoja isoilta kotimaisilta rap-artisteilta, mitä tulee esimerkiksi Black Lives Matter- ja Me too -liikkeisiin. 

“Teimme viimeisiä haastatteluja kirjaan viime kesäkuussa. Silloin ainakin ihmettelin, että missä ovat ne eturivin räppärit, jotka kommentoisivat aiheeseen liittyen tai puhuisivat siitä, miten ovat hyötyneet mustasta kulttuurista? Itsereflektion puute tuntui aika vahvalta silloin.”

Kuka kuuluu? -kirjan toimittajat Inka Rantakallio (vas.) ja Heini Strand.

Syyskuussa 2020 Suomiräp-radiokanavan lanseerauksen yhteydessä isot suomiräp-artistit, kuten Elastinen ja Gettomasa kritisoivat kanavaa heidän soittamistaan Perussuomalaisten mainoksista. Elastinen kirjoitti Instagramiinsa syksyllä seuraavasti:

Radiokanavan arvojen on kohdattava edustamansa kulttuurin kanssa. Haastoin heitä nostamaan esille musiikin ja esittäjien monimuotoisuuden, monikulttuurisuuden ja antirasistisen työn. Tämä on hiphop-kanavalle vaatimus, ei pyyntö.

Maaliskuussa 2021 räppäri Yeboyah nosti Instagramissaan esille keskustelun kulttuurisesta omimisesta ja rasismin normalisoinnista kotimaisessa hiphop-skenessä. Hän nosti esimerkiksi Pyhimyksen eli Mikko Kuoppalan vanhat, eri artistinimillä tehdyt kappaleet, joissa käytettiin n-sanaa.

Yeboyahin nosto sai paljon huomiota. Isot artistit jakoivat Yeboyahin avausta Instagram-tarinoissaan ja lopulta myös Kuoppalan vanhat n-sanan sisältäneet kappaleet poistettiin Spotifysta.

Positiivista liikehdintää suomiräp-kentällä on siis nähtävissä. Strandin mukaan aina voi kuitenkin tehdä myös paremmin.

“Erityisesti hiphop-artistien tulee tunnistaa edustamansa kulttuurin historia sekä oma etuoikeutensa. Kuitenkin myös isoilla toimijoilla, kuten levy-yhtiöillä, tapahtumilla ja soittolistaradioilla on hirveästi valtaa myös vastuullisuuskysymyksissä lähtien jo siitä, ketä heillä työskentelee ja millaista musiikkia he valitsevat kuulijamittauksiinsa”, Strand sanoo. 

Black Lives Matter ei ole aktiivinen tekijä Nelosen soittolistavalinnoissa

Nelonen Median musiikkipäällikkö Jussi Mäntysaari kertoo kuulijatutkimusten perustuvan pitkälti kohderyhmäajatteluun. Mäntysaaren mukaan kuulijatutkimukset tapahtuvat Nelonen Median tapauksessa niin sanottuina “salitutkimuksina”, joissa tietylle kohderyhmälle soitetaan tietyn kriteerin musiikkia. Puhutaan erilaisista “musaformaateista”.

“Hypoteettisesti musaformaatissa voisi olla classic rockia, 60-, 70- ja 80-luvuilta. Keräämme noin 700 biisin listan, jotka sopivat formaattiin. Testaamme niitä ja tyypillisesti 200-300 menee päiväsoittoon. Biisit ovat lähtökohtaisesti aika tunnettuja kaikki”, Mäntysaari selventää.

Mäntysaaren mainitsema tunnettavuus on yksi testatun ja toisaalta soitetun musiikin kriteereistä Nelonen Median radioissa. Yhtenä vaikutusvaltaisimmista toimijoista kotimaisella media- ja musiikkikentällä Nelonen Media on aiemmin saanut kritiikkiä sisältönsä moninaisuuden puutteesta (linkki). Musiikin puolella isot yhteiskunnalliset liikkeet

“Totta kai pidämme huolta, ettei musiikki lähtökohtaisesti syrji ketään. Pidämme myös huolta, etteivät esittäjät levitä rikollista tai yleisesti haitallista sanomaa kanavallamme.”

Isot yhteiskunnalliset liikkeet, kuten Black Lives Matter eivät ole kuitenkaan Mäntysaaren mukaan “aktiivisia tekijöitä”, kun soittolistalle nostetaan uusia kappaleita.

“Kunhan arvot eivät ole meidän arvoja vastaan, niin emme muuten arvota kappaletta sillä perusteella, onko sen sanoma tärkeämpi kuin jonkun toisen sanoma.”

Yhteiskunnalliset liikehdinnät näkyvät tuoreessa musiikissa

Vaikka keskustelu musiikkikentän suhteesta yhteiskunnallisiin liikehdintöihin on toistaiseksi ollut vahvempaa kansainvälisellä tasolla, nostaa aihe päätään yhä vahvemmin myös kotimaisella musiikkikentällä. Tuoreet artistit ovat nostaneet aihetta esiin viimeaikaisessa musiikissaan. Sekä Strand että Bleu mainitsevat esimerkiksi Isaac Senen tuoreen N-sana -kappaleen positiivisena esimerkkinä tästä.

“Uskon, että levy-yhtiöt voisivat “rummuttaa” näitä asioita. Sen ei pitäisi olla laskelmoitua, mutta he voisivat tiedottaa artistejaan, että “teillä on valtaa ja näkyvyyttä, voisitte ajaa näitä asioita”, sanoo Bleu.