Asiantuntijoiden mukaan avoimuus kuukautisista olisi tärkeää. Kuvituskuva: Kerttu Tolvanen.

Urheilu

Avoin kuukautiskeskustelu on yksittäisten urheilijoiden varassa 

Kerttu Tolvanen

Pikajuoksija Emma Tainio kokee, että kuukautiskeskustelu on urheilumaalimassa yksilöiden varassa. Urheilutoimen johtamisen asiantuntija Anne Mäkinen toivoo valmennuskulttuuriin avoimempaa suhtautumista kuukautisiin. 

Tutka syventyy -sarjassa toimittaja keskittyy yhteen aiheeseen kolmesta eri näkökulmasta.

Kuukautiskierto on edelleen tabu, josta voi olla hankala puhua sen henkilökohtaisuuden vuoksi.  Kuukautisilla on vaikutus kehon kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja niiden vaikutus korostuu vaativia urheilusuorituksia tehdessä. Ammattiurheilijoille keho on työväline, jonka on kyettävä suoriutumaan suorituksesta kuin suorituksesta täysillä. Jos kuukautisten vaikutuksista ei pysty puhumaan valmentajan kanssa, voi tulla erinäisiä haasteita vastaan.

Vuonna 2019 Libresse teki kaupallisen yhteistyön Suomen Valmentajat-yhdistyksen kanssa. Yhteistyön tarkoitus oli antaa valmentajille lisätietoa siitä, miten kuukautisista olisi helpompi puhua, ja miten ne voisi huomioida harjoittelussa. Tämä yhteistyö oli osa Menkkahaaste-kampanjaa, jonka tavoite oli lisätä avoimuutta urheilijan ja valmentajan välille niin, että kuukautisista uskallettaisiin puhua yhtä avoimesti kuin muistakin harjoitteluun liittyvistä asioista.  

Emma Tainion mielestä kuukautisiin suhtaudutaan neutraalisti urheilupiireissä.
Kuva: Tainion kuva-arkisto.

Kampanjasta on seitsemän vuotta, mutta kuukautiskierrosta puhuminen osana harjoittelua vaikuttaa vieläkin olevan varovaista ja lähinnä urheilijoiden itsensä varassa. Näin ainakin kokee 22-vuotias pikajuoksija Emma Tainio.  

Tainio aloitti uransa 17-vuotiaana ja muistelee, että silloin kuukautisten ympärillä käytiin aika vähän keskustelua. 

“Tieto kuukautiskierron vaikutuksista naisten ja tyttöjen terveyteen tuli muualta”, Tainio avaa. 

Hän itse suhtautuu omiin kuukautisiinsa neutraalisti, eikä ole koskaan tuntenut häpeää niistä. Tainio on saanut terveydenhoitajana työskentelevältä äidiltään tietoa kuukautisista jo kotoa. 

Avoimuutta urheilijoiden keskuudessa 

“Edelleen iso osa puheesta on sitä, että joku urheilija on henkilökohtaisesti itse tosi kiinnostunut asiasta ja haluaa tuoda sitä esiin somessaan”, Tainio toteaa. 

Tainio kokee, että muiden urheilijoiden kanssa voi käydä avointa keskustelua kuukautisista. Puheenaiheita ovat usein kuukautisten tuomat oireet tai kuinka joskus vuodon aikaan on vaikeampi suorittaa täysillä.  

Keskusteluissa korostuu se, kuinka kuukautiset vaikuttavat jokaiseen urheilijaan eri tavalla, ja kuinka urheilijat itse haluavat olla avoimempia omista kokemuksistaan. 

Valmennustiimin kanssa kuukautiskeskustelua käydään silloin, kun niihin liittyy haasteita, jotka vaikuttavat urheilijan kokonaisvaltaiseen terveyteen negatiivisesti. Tällaisia tilanteita voi olla esimerkiksi, jos kuukautisten yhteydessä esiintyy painonhallinnan ongelmia, kierron epäsäännöllisyyttä tai jos kuukautiset jäävät kokonaan pois. 

Tainio toivoo, että kuukautisia opittaisiin arvostamaan niin, että terve kierto nähtäisiin urheilijan voimavarana ja tavoiteltavana tilana. Hänen oma lähestymistapansa on se, että kuukautisia ei tarvitse demonisoida, koska jokaisella kierron vaikutukset ovat yksilölliset. 

“Voit suoriutua missä kohtaa vaan kuukautiskiertoa tosi hyvin, joten kuukautisista ei tarvitse tehdä mörköä oman pään sisään”, Tainio muistuttaa. 

Miksi valmentajien on vaikea puhua kuukautisista? 

Urheilutoimen johtamisen asiantuntija Anne Mäkinen julkaisi vuonna 2025 opinnäytetyön, johon osallistui maailmanlaajuisesti 228 urheilijaa. Opinnäytetyössä kävi ilmi, että suurin osa vastaajista koki kuukautisilla olevan vaikutusta heidän suorituskykyynsä. Kuitenkin vain 14 prosenttia kertoi saavansa tukea esimerkiksi siihen, miten harjoittelu kannattaisi rakentaa kuukautiskierron ympärille.  

Anne Mäkinen haluaisi, että valmennuskoulutus vaatisi valmentajilta tietämystä kuukautisista.
Kuva: Caroline Andersson.

“Urheilijat toivovat, että kuukautisista puhuminen normalisoituisi”, Mäkinen kertoo. 

Esteenä tähän Mäkinen näkee ymmärryksen puuteen, joka johtuu koulutuksien vähyydestä. Koulutuksille olisi Mäkisen mielestä kova tarve, mutta niitä ei ole tarjolla tarpeeksi. 

Kuukautissuojien tarjoaminen treeniympäristöissä on yksi helppo tapa lisätä avoimuuden ilmapiiriä. Valmentajan olisi hyvä keskustella seuran kesken, kuinka tukea urheilijoita kokonaisvaltaisesti, eikä vain reaktiivisesti silloin, kun kuukautiset ovat aiheuttaneet haasteita.  

“Tuollaisten asioiden miettiminen antaa paremmat puitteet alkaa puhumaan enemmän ja enemmän kuukautisista valmennettavan kanssa”, Mäkinen summaa. 

Koulutusta kuitenkin saatavilla 

Ida Löfberg kertoo, että välillä urheiluseurolta tulee luentopyyntöjä Jyväskylän yliopistolle.
Kuva: Venla Jokinen.

Jyväskylän yliopiston väitöskirjatutkija Ida Löfbergin mukaan urheiluseurat voivat olla yhteydessä, mikäli haluavat koulutusta. Koulutuksen kautta seurat voivat lisätä valmentajiensa ymmärrystä kuukautiskierrosta ja sen vaikutuksista urheilijan suorituskykyyn. Löfbergin tietojen mukaan yhteydenottoja ei ole tullut montaa. 

“Tuntuu, että nyt on paljon tietoa saatavilla netissä. Luentopyyntöjen vähyys ei kerro siitä, ettei asiasta oltaisi kiinnostuneita ”, Löfberg painottaa. 

Seuraavassa audiojutussa paneudumme kuukautisten ympärillä vallitsevaan ilmapiiriin kilpa-aerobiccaaja Adeelia Koposen kanssa.

Juttusarjan ensimmäinen osa Kuukautiskierron vaikutuksista urheiluun on vain vähän tutkimustietoa