Kahden uran mestarit yhdistävät korkeakouluopinnot ja kilpaurheilun

Lääketieteen opiskelija ja pikajuoksija Lassi Kaukosen sekä oikeustieteen opiskelija ja seiväshyppääjä Emma Rovasalon  elämä pyörii opiskeluiden ja yleisurheilun välillä. Yhteen tavalliseen arkipäivään mahtuu helposti aamutreeni, luento ja iltatreeni. Vasta illalla jää aikaa opiskelulle. Urheilevilta opiskelijoilta on löydyttävä päättäväisyyttä, jotta opintojen tiukat aikataulut ja yleisurheilun vaatima omistautuminen voi sulautua yhteen.

Kaksoisura kuulostaa monen korvaan todella rankalta. Korkeakouluopinnot itsessään ovat jo hyvin aikaa vieviä, mutta Rovasalo ja Kaukonen ovat onnistuneesti tuomaan yleisurheilun opintojen rinnalle. Kaukosen mukaan kaksoisuralla päättäväisyys ja määrätietoisuus ovat avainasemassa. “Molemmat vaativat uhrauksia. Välillä tentistä voi ottaa ykkösen, jos tärkeät kisat ovat tulossa. Pitää tietää, mitä haluaa tehdä ja tehdä sitä täysiä sen hetken”, kertoo Kaukonen. 

Rovasalo puolestaan kertoo aikatauluttamisen olevan tärkeä taito, jotta kaksoisura pysyy hallinnassa. “Nyt vasta, kun olen aloittanut korkeakouluopinnot, olen hankkinut ensimmäistä kertaa kalenterin. En muuten pysyisi enää mukana menoissani”, kertoo Rovasalo. 

Turun yliopiston liikuntasuunnittelija Petri Kuokkanen painottaa persoonallisuuden roolia tasapainoisen kaksoisuran suorittamisessa. “Täytyy olla tietyllä tavalla voitontahtoa. Se ei ole mikään yksinkertainen kokonaisuus ja välttämättä yksin sitä ei pysty viemään läpi”, kertoo Kuokkanen. Hän on huomannut urheilevilla opiskelijoilla olevan samankaltaisia piirteitä motivaation suhteen. “He haluavat päästä maaliin kunnialla. Heillä on selkärankaa siihen, että kykenevät antamaan itsestään enemmän kuin tavallinen opiskelija”, hän jatkaa. 

Vaikeista hetkistä on sinniteltävä läpi

Yleisurheilijat Emma Rovasalo ja Lassi Kaukonen ovat esimerkkejä siitä, miten kaksoisuran vaatimuksiin on mahdollista vastata menestyksekkäästi. Silti ilman vaikeuksia ei ole aina selvitty. Kaksoisuralla vaikeuksia tuottavat hetkelliset ylikuormituksen tunteet. “Välillä on pitänyt pitkienkin treenien jälkeen lukea väsymyksestä huolimatta, mutta se on elämää”, kertoo Kaukonen.

Myös Rovasalo on kokenut ohimeneviä vaikeita hetkiä. Rovasalon kaksoisuran aikana hänelle on tullut yksittäisiä viikkoja, jolloin on täytynyt sietää epävarmuutta, ehtiikö kaikkea toteuttamaan tavoitteiden mukaisesti. “Voi tuntua, että kaikki tentit, palautettavat tehtävät ja kovat treenijaksot sijoittuvat samalle viikolle. Niistä pitää vain selvitä”, kertoo Rovasalo.

Jotta opinnot sujuvat mutkattomasti urheilun vierellä, on korkeakoulujen suhtautuminen kaksoisuraa kohtaan oltava osittain joustava. Kaukosen mielestä suurin vastuu kaksoisurasta on urheilijalla itsellään. “Yliopistolla ei pitäisi olla vastuuta, koska se on aivan loputon suo, jos siihen lähtee. Yliopistolla pitäisi olla hyväksyvä mielentila kaksoisuraa kohtaan”. Liikuntasuunnittelija Kuokkasen mielestä koulun ja urheilijan välille tarvitaan hyvä yhteistyö, jotta kaksoisura onnistuu.