Kuukautiskierron vaikutuksista urheiluun on vain vähän tutkimustietoa

Tutka syventyy -sarjassa toimittaja keskittyy yhteen aiheeseen kolmesta eri näkökulmasta.

Väitöskirjatutkija Ida Löfbergin mukaan tutkimushaasteita lisäävät kuukautiskierron yksilöllisyys ja niiden vaikutuksien vaihtelevuus. Tämän vuoksi on mahdotonta tehdä yhtenäistä harjoitussuunnitelmaa, joka sopisi jokaiselle naisurheilijalle.  

Joissakin tutkimuksissa on havaittu, että kuukautisvuodon aikana voima- ja kestävyystasot ovat hieman muita vaiheita matalammalla tasolla. Yhtenä syynä tähän pidetään sitä, että vuodon aikana esimerkiksi estrogeenihormoni on matalimmillaan.   

Estrogeenihormoni nähdään yleisesti naishormonina, sillä sitä esiintyy enemmän naisilla kuin miehillä. On havaittu, että estrogeeni voi lisätä voimantuottoa, koska sen määrä elimistössä vaikuttaa laajemmin myös esimerkiksi hengitykseen, aineenvaihduntaan ja lihasten toimintaan.  

Kuukautishäiriöiden yleisyys 

“On aina hälytysmerkki, jos urheilijan kuukautiskierto jää pois”, Löfberg painottaa. 

Suomessa kuukautiskierron häiriöiden yleisyydestä ei ole tehty laajaa tutkimusta, mutta vuonna 2025 Elisa Kaarakainen käsittelee eliittitason naisjalkapalloilijoiden kuukautiskierron häiriöiden yleisyyttä pro gradu -tutkielmassaan. Yhteenvetona kahdeksalla prosentilla tutkittavista esiintyi kuukautiskierron häiriöitä.  

Yleisimpiä kuukautiskierron häiriöitä ovat oligomenorrea ja amenorrea. Oligomenorrea tarkoittaa sitä, että kuukautiskierto kestää yli 35 päivää. Amenorrea puolestaan tarkoittaa, että kuukautisvuotoa ei ole ollut yli kolmeen kuukauteen. Tämä käy ilmi kansainvälisestä katsauksesta, joka julkaistiin Sports Medicine -julkaisussa vuonna 2023. Tässä kolmen vuoden takaisessa julkaisussa oli mukana yli 6300 urheilijaa, joilla on kuukautiskierto. 

Kuukautisten poisjääminen ei välttämättä heti vaikuta suorituskykyyn tai harjoitusvasteisiin, mutta se voi olla merkki siitä, että keho ei ole saanut riittävästi energiaa kulutukseen nähden. 

Löfberg neuvoo, että paras tapa ennaltaehkäisyyn on kuukautiskierron seuraaminen ja riittävän ravinnonsaannin varmistaminen. 

Hormonaalinen ehkäisy 

Ei ole tutkittua näyttöä siitä, että hormonaalisen ehkäisyn käyttö vaikuttaisi negatiivisesti kehon hormonitoimintaan pitkällä aikavälillä.  

Löfberg kertoo, että mahdollinen huono puoli urheilijalle hormonaalisessa ehkäisyssä on se, että se voi peittää alleen mahdolliset kuukautishäiriöt. Vuoto, joka tulee hormonaalista ehkäisyä käyttäessä, on tyhjennysvuoto, eikä vastaa kuukautisvuotoa.  

“Voi tulla virheellinen kuva, että kuukautiset toimivat normaalisti”, Löfberg toteaa. 

Löfbergin mielestä urheilijoille pitäisi korostaa sitä, että jos he haluavat ottaa esimerkiksi voimakkaisiin kuukautiskipuihin hoitokeinoksi hormonaalisen ehkäisyn ja huomaavat saavansa siitä sivuoireita, niin he vaihtaisivat hormonaalisen ehkäisyn menetelmää. 

“Menetelmiä on tosi paljon erilaisia. Toiset sopivat joillekin paremmin ja toiset huonommin,” Löfberg täsmentää. 

Tutkimustieto laahaa perässä, vaikka naisten osuus urheilussa on nousussa 

Naisten osuus ammattiurheilussa on kasvussa. Esimerkiksi tämän vuoden talviolympialaiset olivat historian tasa-arvoisimmat. Naisten osuus osallistujista oli lähes puolet. Silti urheilu- ja lääketieteisiin tehdyistä tutkimuksista vain minimaalinen osa (noin 6 prosenttia) on tehty naisilla ja näistä tutkimustuloksista vielä vähäisempi osuus on luotettavia. 

Tutkimusten vähyys johtaa siihen, että harjoitusohjelmissa sovelletaan miehille tehtyjen tutkimusten tuloksia, jotka eivät ota huomioon naisten fysiologisia eroavaisuuksia. 

“Naisten fysiologia on kompleksinen asia. Sitä on vaikea tutkia ja sen takia se on sivuutettu”, arvioi urheilutoimen johtamisen asiantuntija Anne Mäkinen. 

Mäkinen on aikaisemmin toiminut 16 vuotta valmentajana. Hän on urallaan huomannut sen, kuinka vähän kuukautiskierrosta puhutaan ja miten urheilijan on edelleen vaikeaa saada tukea niin kuukautishuoliin kuin harjoittelunsuunnitelmien optimointiin.

“Kun ei ymmärretä tarpeeksi, niin ei myöskään uskalleta puhua”, Mäkinen sanoo. 

Seuraavassa jutussa paneudumme kuukautisten ympärillä käydyn keskustelun avoimuuteen. Esimerkiksi miten yleisurheilija Emma Tainio itse kokee avoimuuden kulttuurin.