Naisjääkiekon kehittyminen vaatii asennemuutosta erityisesti seuroissa

Tutka syventyy -sarjassa toimittaja keskittyy yhteen aiheeseen kolmesta eri näkökulmasta.

Suomalaisen naisjääkiekon tulevaisuuden tavoitteet tarkentuvat tänä keväänä, kun Jääkiekkoliitto julkaisee vuosien 2026–2030 strategian.

Tutka uutisoi naisjääkiekon historiasta ja nykytilasta maaliskuun 2026 alussa.

Auroraliiga on naisten jääkiekon korkein sarjataso Suomessa. Naiset ovat pelanneet SM-tasoista jääkiekkoa vuodesta 1982. Kaudella 2025–2026 Auroraliigassa pelaa yhdeksän joukkuetta.

Seuraavien vuosien aikana Auroraliigaa pyritään sen johtajan Henni Laaksosen sanoin kehittämään ammattimaisesti toimivaksi sarjaksi.

”Halutaan, että pelaaminen olisi vähintään maksutonta pelaajille ja joku voisi saada palkkaakin”, Laaksonen summaa.

Laaksosen mukaan naisjääkiekon kehittyminen vaatii asennemuutosta erityisesti seurakentässä.

Tavoitteena tasokkaampi Auroraliiga

Laaksonen kertoo, että Auroraliigan tavoite on muutaman seuraavan vuoden aikana päästä tasaisemmalle tasolle. Hänen mukaansa Suomessa pitää olla kapeampi, urheilullisempi ja tasokkaampi liiga naisille.  

”Tavoitellaan sitä, että meillä olisi 6–8 joukkuetta, koska tällä hetkellä Suomessa ei riitä liigatason pelaajia yhdeksään joukkueeseen. Se näyttäytyy suurina tasoeroina joukkueiden väleillä”, Laaksonen selittää.

Monet suomalaispelaajat lähtevät ulkomaille, kuten Ruotsiin, Sveitsiin, Yhdysvaltoihin tai Kanadaan, jääkiekon perässä. Näissä maissa on mahdollista saada palkkaa pelaamisesta. Esimerkiksi Ruotsissa korkeimmalla sarjatasolla pelaaminen on lähes ilmaista pelaajille.

”Halutaan, että meillä olisi Suomessa niin hyvä arki, että täälläkin olisi mahdollista pelata jääkiekkoa ammattimaisesti”, Laaksonen toteaa.

Laaksosen mukaan talous on tärkeä osa naisjääkiekon kehittämistä. Tällä hetkellä joukkueissa ei ole vielä riittävän systemaattista markkinointia ja kumppanihankintaa, jota kautta pystyttäisiin kehittämään ottelutapahtumia yleisöä houkutteleviksi ja viihteellisiksi.

Koska joukkueilla ei ole kustannuksia kattavaa sponsorointia, monilla pelaajilla on henkilökohtaisia sponsoreita.

Auroraliigaa on tärkeää kehittää liitto- ja seuravetoisesti

”Auroraliiga tekee kaikkensa, jotta naisten pelaama jääkiekko alkaisi kiinnostamaan paikallisesti. Mutta me emme voi paikallisesti olla järjestämässä otteluita, se on seuran tehtävä. Jos siellä seurassa ei ole yhtään ihmistä, joka ammatikseen työskentelee naisten joukkueessa, niin on todella vaikeaa kehittää toimintaa.”

Tällä hetkellä seurojen ammattimainen myynti ja markkinointi keskittyy miesten joukkueisiin. Laaksonen toivoo, että naisten joukkueet pystyisivät hyödyntämään tätä osaamista tai hankkimaan vastaavia resursseja.

Laaksonen nostaa esimerkkiseuraksi Pelicansin, jonka naisten joukkue nousee Mestiksestä Auroraliigaan kaudelle 2026–2027.

”Pelicansissa on koettu niin, että seuralle on tärkeää tehdä yhdenvertaisia päätöksiä ja uskottavaa arvotyötä – että ei voi uskottavasti olla moderni urheiluseura, jos ei ajeta arjessa sitä, että jääkiekko kuuluu kaikille.”

Laaksosen mukaan talouden kehittäminen voi vaatia investointeja. Se ei ole kuitenkaan helppoa.

”Mielestäni on todella tärkeää, että lähdetään esimerkillisesti edistämään naisjääkiekon asemaa Liitosta ja Auroraliigasta käsin”, Laaksonen selittää.

Jääkiekkoliitto tukee joukkueiden valmennustoimintaa vuosittain yhteensä 25 000 eurolla.

Laaksosen mielestä naisjääkiekko pitäisi tunnistaa tärkeäksi osaksi seuroja. Hänen mukaansa kehitystä on tapahtunut jatkuvasti, mutta se ei ole ollut riittävän nopeaa.

Laaksonen uskoo, että viiden vuoden kuluttua tyttöjen harrastamista tuetaan seuroissa nykyistä paremmin.

”Naisten pitää laittaa kaikki peliin kilpaurheilijoina”

Laaksosen mielestä puhuttaessa erityisesti palloilulajien kehittämisestä on harhaanjohtavaa ajatella, että naisten kuuluisi saada esimerkiksi paljon rahaa, mainetta tai kunniaa vain sen vuoksi, että he ovat naisia ja harrastavat kyseisiä lajeja.

”Välillä keskustelusta unohtuu, että kyllä naisten vastaavasti pitää laittaa kaikki peliin kilpaurheilijoina.”

Myös miesten jääkiekossa parhaat pelaajat pääsevät parhaisiin joukkueisiin joissa edut, kuten palkka, ovat sen mukaiset.

Laaksosen mukaan kehitys vaatii kaikilta naisjääkiekon tahoilta paljon. Hänen tehtävänsä Auroraliigan johtajana on ”saattaa kaupallista viitekehystä tietylle tasolle” ja toimia mahdollistajana.

”Jääkiekkoliiton urheilusta vastaavien ihmisten tehtävänä on puolestaan esimerkiksi kehittää valmennusta korkeatasoisemmaksi”, hän sanoo.

”Seuroissa on kehitettävä perusarkea, asenneilmapiiriä, olosuhteita ja joukkueen asemaa. Urheilijoiden tehtävänä on kehittyä fyysisesti ja urheilullisilta ominaisuuksiltaan sille tasolle, että he ansaitsevat paikkansa liigassa.”

Tämä on juttusarjan viimeinen osa.

Juttusarjan ensimmäinen osa: SM-tason jääkiekon pelaaminen on naisille kallista

Juttusarjan toinen osa: Unelmana keskittyä täsypäiväisesti jääkiekkoon – pelaajat toivoisivat edes pientä korvausta