Erilaiset asiakirjat ovat tutkivan journalismin tiedonhankinnan perusta.

Uutiset

Henkilölähteet ja asiakirjat tärkeitä tutkivan journalismin tiedonhankinnassa

admin

Tutkivan journalismin ja tavallisen uutisjournalismin tiedonhankinnassa on paljon yhtäläisyyksiä. Taustatietojen keruu, asiakirjojen tutkiminen ja haastateltavien löytäminen kuuluu molempien juttutyyppien tiedonhankintaan.Tutkivalla journalistilla on kuitenkin käytettävissä huomattavasti enemmän aikaa, kuin perinteisiä uutisia tekevällä journalistilla.

[metaslider id=4586]

Ylen MOT-ohjelman tutkivan journalistin Tiina Lundellin mukaan ohjelman tiedonhankintaan käytettävä aika vaihtelee paljon. Usein tiedonhankintaan on kuitenkin käytettävissä aikaa useita viikkoja.

”Yhden MOT-ohjelman tekemiseen on varattu 6-7 viikon mittainen periodi. Aiheen etsimiseen ja taustatyöhön kuluu kolmisen viikkoa, sen jälkeen kuvauksiin runsas viikko, käsikirjoituksen tekemiseen toinen ja leikkaamiseen kolmas viikko. Osa aiheista muhii mielessä pidempään”, Lundell kertoo.

”Joihinkin ohjelmiin toimittajat keräävät tietoa jopa useiden vuosien ajan. Samasta aihepiiristä voi yksi toimittaja tehdä useampia ohjelmia”, Lundell jatkaa.

Haastateltavien taivuttelu vie aikaa

Myös MTV3:n 45 minuuttia -ohjelman tiedonhankintaan on usein käytettävissä runsaasti aikaa. Tutkiva journalisti Salla Vuorikoski 45 minuuttia -ohjelmasta kertoo, että toisinaan jutun tiedonhankinta tehdään vain muutamassa päivässä.

”Yleensä teen itse pidempiä juttuja keskimäärin joka toiseen lähetykseen, eli valmisteluaikaa on noin kaksi viikkoa. Tosin joskus juttu voi syntyä nopeastikin, muutamassa päivässä, toisinaan jotain juttua alustetaan kuukausia. Esimerkiksi lähteiden kanssa voi joutua keskustelemaan lukuisia kertoja ennen kuin he ovat valmiita antamaan lisää tarvittavia tietoja”, Vuorikoski tuumaa.

Myös Lundellin mukaan haastateltavien kanssa voi tulla yllättäviä ongelmia. Toisinaan koko juttu on pistettävä jäihin, koska olosuhteiden muutos tekee ohjelman teon jatkamisen mahdottomaksi. Lundell kertoo esimerkin MOT:n ”Työpaikkakiusatun tuskainen taival” -ohjelman teosta.

”Olen saanut ensimmäisiä yhteydenottoja työpaikkakiusatuilta jo muutama vuosi sitten. Viime keväänä yritin tarttua aiheeseen ja tein taustatöitä noin viikon verran. En kuitenkaan pystynyt tekemään aiheesta ohjelmaa silloin, sillä potentiaalisen haastateltavani oikeuskäsittelyssä tuli käänne, joka esti hänen osallistumisensa ohjelmaan”, Lundell avaa.

Kiire syntyy, kun juttuaihe kaatuu

Lundell jatkoi ohjelman tekoa jälleen tänä syksynä. Taustatietoa oli käytössä runsaasti, mutta haastateltavien löytäminen oli jälleen haasteellista.

”Tänä syksynä Helsingin käräjäoikeus käsittelee AKT:n Räty-Ahde kiusaamisjupakkaa ja sen pääkäsittely alkaa marraskuussa. Siksi aloin uudelleen tutkia aihetta.  Olin viime keväänä ehtinyt tehdä sen verran pohjatöitä, että aiheeseen oli helppo tarttua. Ongelmallisinta oli jälleen löytää ohjelmaan sopivat haastateltavat”, Lundell jatkaa.

Lundellin mukaan tiedonhankintaan käytettävä aika voi toisinaan olla hyvin vähäistä. Näin voi käydä esimerkiksi silloin, kun työn alla ollut juttu kaatuu. Jutun epäonnistuminen voi johtua esimerkiksi haastateltavien kieltäytymisistä.

”Toisinaan ohjelma saatetaan polkaista liikkeelle vain viikon taustatutkimusten jälkeen. Näin voi käydä esimerkiksi silloin, jos aihe kaatuu, eikä siitä syystä tai toisesta pysty juuri sillä hetkellä tekemään ohjelmaa. Toimittajan on tartuttava uuteen aiheeseen, sillä ohjelmaslotit jaetaan kauden alussa ja toimittajan on tehtävä tietty määrä ohjelmia tietyn aikataulun mukaan”, Lundell kertoo.

“Julkisen tiedon lähteet ovat tärkeitä”

Vuorikosken mukaan henkilölähteillä on suuri merkitys tutkivan journalismin tiedonhankinnassa.

”Moni juttu saa alkunsa vinkistä, jonka antaja aika usein toimii myös muuten lähteenä. Lisäksi otamme yhteyttä muihin henkilöihin, jotka saattaisivat tietää asiasta. Näin lähdeverkosto laajenee. Henkilöiden kanssa keskusteleminen on siis keskeistä”, Vuorikoski sanoo.

Vuorikoski kertoo, että erilaiset asiakirjat ovat tärkeässä roolissa tiedonhankinnassa. Asiakirjoja on esimerkiksi eri viranomaisten hallussa.

“Julkisen tiedon lähteet ovat tärkeitä. Usein juttua tehdessä miettii, millä viranomaisella voisi olla asiasta julkisia asiakirjoja, jotka hyödyttäisivät jutuntekoa. Toisinaan menemme esimerkiksi paikan päälle kameran kanssa katsomaan, mitä tapahtuu”, Vuorikoski kertoo.

Myös Lundell korostaa asiakirjojen merkitystä tutkivan journalismin tiedonhankinnassa.

”Asiakirjalähteet ovat journalistisen tiedonhankinnan perusta. Etsimme ja käymme läpi tutkimuksia, tilastotietoa, pöytäkirjoja, yhtiöiden tilinpäätöksiä,osakasrekistereitä, mitä tahansa luotettavia kirjallisia lähteitä”, Lundell painottaa.

Tutkimusten, tilastojen ja pöytäkirjojen kahlaamisen jälkeen toimittajan pitää löytää juttuunsa haastateltavat. Näiden löytämiseksi Lundell teki kovasti työtä edellisen MOT-ohjelman aikana.

”Haastateltavia löytääkseni yritin eri reittejä pitkin löytää tietoa oikeustapauksista, joissa työpaikkakiusattu olisi voittanut juttunsa.  Yksi haastateltavista löytyi, kun luin lehdestä pikku-uutisen hovioikeuden ammattiliitolle langettamasta sakkotuomiosta irtisanomisasiassa”, Lundell valottaa.

Lundell kertoo soittaneensa hovioikeuden kirjaamoon. Lehtijutun ilmestymispäivän perusteella hän etsi tiettynä päivänä annettua tuomiota.

“Ystävällinen toimistosihteeri löysi pian oikean tuomion ja lähetti sen minulle. Tuomiosta sain henkilön nimen ja otin häneen suoraan yhteyttä. Hänestä tuli yksi jutun päähaastateltavistani”, Lundell jatkaa.