Nuorten ehdokkaiden päämäärissä vähän eroja

[metaslider id=16647]

Vaalitutka-ohjelmasarjassa kaksitoista nuorta varsinaissuomalaista  eduskuntavaaliehdokasta vastasi toimittajien kysymyksiin muun muassa Suomen taloustilanteesta, ulkopolitiikasta,  turvallisuudesta, avustetusta kuolemasta sekä alkoholilainsäädännöstä.

Ohjelmasarjassa haluttiin kuulla nuorten ehdokkaitten suhtautumisesta päätöksentekoon ja näkemyksiä siitä, miten he ottaisivat ohjat käsiin. Yhteenvetävässä analyysissa käydään läpi ehdokkaiden vastauksia ja sitä, minkälaisissa kantimissa Suomi on uuden sukupolven politisoituessa.

Vaalitutkan kysymyksiin vastasivat:

 Kalle Niskanen, 25 (SKP), Lauri Kattelus, 25 (kok), Sara Luotonen, 22 (vihr), Ida Schauman, 26 (RKP), Li Andersson, 27 (vas), Anna Sirkiä, 23 (Kesk), Nelli Baran, 30 (SDP), Jetro Vesti, 27 (PP), Juhani Honkonen, 31 (IPU), Ville Tavio, 30 (PS), Veera Köpsi, 27 (KD), Antti Tulonen, 25 (M11).

Vastaukset ovat suoraviivaisia. Ehdokkailla on selkeät kannat moniin kiistanalaisiin kysymyksiin, kuten tuloeroihin, Natoon, eutanasiaan ja Alkon monopoliasemaan. Nuoret ehdokkaat eivät jää toimittajien kysymysten edessä tuleen makaamaan ja useimpien kysymysten kohdalla vastaus tuntuu olevan jokaiselle jopa ilmeisen helppo. Mielenkiintoista onkin puoluerajoja ylittävä yksimielisyys asioista, jotka tunnetusti hiertävät puolueita eduskunnassa. Toisaalta monet vastauksista sisältävät vain päämäärän, eivät keinoja niiden saavuttamiseksi.

Vaalitutkan perusteella tulevaisuuden päättäjiä ei tulla tuntemaan erimielisyyksistä. Suunta, johon uusi sukupolvi haluaa Suomea viedä, on selvä. Vai onko? Rohkeita pelinavauksia kuullaan yllättävän vähän, ehdokkaiden nuoresta iästä huolimatta.

Peruspalvelut turvattava

Suurin osa vastaajista näkee kasvavat tuloerot ongelmallisina hyvinvoinnin kannalta. Selkeinä poikkeuksina ovat kokoomuksen kaupunginvaltuutettu Lauri Kattelus, joka huomauttaa tuloerojen olevan Suomessa “harvinaisen pieniä” ja kristillisdemokraattien Veera Köpsi, joka kuvailee tuloeroja kapeiksi. Hieman samoilla linjoilla on RKP:n Ida Schauman, joka kuitenkin tunnustaa huolensa tuloerojen kasvua kohtaan.

Valtaosa vastaajista kokee, että yhteiskunnan tulee puuttua tuloerojen kasvuun. Myös ison keskiluokan olemassaolosta ja sen ostovoiman ylläpidosta muistetaan huomauttaa.

Ehdokkaiden mukaan tärkeimmät kysymykset ensi vaalikaudella liittyvät nimenomaan talous- ja ulkopolitiikkaan.

Kysyttäessä siitä, pitääkö syrjäseuduilla asuvilla olla oikeus palveluihin, miltei jokainen vastaa kyllä. Peruspalvelut on turvattava riippumatta asuinpaikasta tai taloudellisesta tilanteesta. Joukosta erottuu jälleen Kattelus, jonka mukaan Suomi voisi harjoittaa rohkeampaa kaupunkipolitiikkaa ja tukea etelän kasvukeskusten kehitystä. Vasemmistoliiton Li Andersson huomauttaa, ettei haja-asutusalueilla asumista tule pitää itseisarvona, mutta palvelut tulee silti tarjota, jos tilanne sitä vaatii. Vihreiden Sara Luotonen lisää, ettei syrjäseuduille ole tarpeellista tarjota kaikkia niitä julkisia palveluita, joita kaupungissa tarjotaan. Esimerkkinä Luotonen mainitsee kulttuuripalvelut.

[metaslider id=16608]

Miedot alkoholijuomat ruokakauppoihin

Vaalitutkassa kuullaan joitakin yllättäviä, jopa puolueiden virallisista kannoista poikkeavia linjauksia.

Keskustan Anna Sirkiä toivoo tilaviinejä ja pienpanimotuotteita lähikauppoihin, mikä on ristiriidassa alkuvuonna keskustelua herättäneen keskustan linjauksen kanssa. Sen mukaan keskusta olisi laimentamassa keskiolutta ja viemässä kolmosoluen Alkon hyllylle.

Alkon monopoli jakaakin jonkin verran mielipiteitä. Li Andersson pitää nykymallia hyvänä, sosiaalidemokraattien Nelli Baran taas kutsuu Suomen alkoholipolitiikkaa vanhanaikaiseksi ja tahtoo viinit ruokakauppoihin. Moni vastaa, ettei viinaa tarvitse jatkossakaan saada ruokaostosten yhteydessä, mutta viineille voisi olla tilaa kauppojen hyllyillä. Andersson ehdottaa ravintoloiden arvonlisäveron alentamista, jotta asioiminen ravitsemusliikkeissä olisi kuluttajalle halvempaa.

Eutanasia ei ole murha

Puolueista vain vihreät ja kristillisdemokraatit ovat ilmaisseet kantansa eutanasiaan, eli avustettuun kuolemaan. Silti ehdokkaista jokainen Köpsiä lukuunottamatta suhtautuu eutanasiaan myönteisesti. Keskustan Anna Sirkiä pitää eutanasiakysymystä ongelmallisena, mutta sanoo kannattavansa sitä. Ottaen huomioon, että Vaalitutkan otanta varsinaissuomalaisista 18-35 -vuotiaista ehdokkaista oli varsin laaja, reilu neljännes, näyttää siltä, että eutanasia nostetaan pöydälle lähitulevaisuudessa.

Ehkä omalaatuisin ehdotus kuultiin Muutos 2011:n Antti Tulosen suusta, kun tämä suositteli eutanasiaa harkitsevalle ennemmin syväjäädytystä.

Byrokratiaa tulee vähentää

Kaikki ehdokkaat haluaisivat karsia byrokratiaa ja totesivat sen kuuluvan oman puolueensa tärkeimpiin tavoitteisiin. Valtio-opin opiskelija Luotonen kuitenkin toteaa, että byrokratia tarkoittaa hänen opinnoissaan hyvää valtionhallintoa. Arjessa tilanne saattaa kuitenkin olla erilainen.

Kapulakielisyyttä pidetään yleisesti  vastaajien keskuudessa  politiikan kompastinkivenä. Tästä voidaan päätellä, ettei politiikan kansankielistäminen ole pelkästään perussuomalaisten asialistalla. Piraattipuolueen Jetro Vesti sekä Muutos 2011:n Antti Tulonen väläyttävät perustuloa mahdollisena ratkaisuna byrokratian vähentämiseen ja siten myös säästöihin.

Katse itään ja länteen

Venäjä ei pelota ehdokkaita, mutta siihen tulee suhtautua varauksella. Katteluksen lisäksi kukaan ei koe Natoa varsinaiseksi ratkaisuksi. Arvot tulee kuitenkin omaksua lännestä eikä Venäjään ja Putiniin saa suhtautua sinisilmäisesti.

Radikaaleimman kannan ilmaisee kommunistisen puolueen Kalle Niskanen, joka pitää Venäjä-uutisointia pelotteluna ja oikeistopropagandana.

Kokemattomuus taakkana

Ehdokkaista yksikään ei ole tämänhetkinen eikä entinen kansanedustaja. Poliittista kokemusta puoluetoiminnasta on monella, mutta kaupunginvaltuustossa heistä toimii vain kolme: Li Andersson, Ville Tavio sekä Lauri Kattelus. Näiden kolmen kohdalla on aistittavissa politiikan pelisääntöjen omaksuminen ja kyky realistisiin lausuntoihin.

Andersson on toki poikkeuksellinen vastaaja. Hänestä povataan jopa koko maan äänikuningatarta. Annika Lapintien ohella, Andersson tulee todennäköisesti valituksi vasemmistoliiton toisena, varsinaissuomalaisena ehdokkaana.

Varsinkin yhdestä asiasta nuoret poliitikot olivat yhtä mieltä: pätevyys ei katso ikää, ideat ratkaisevat.