Suomen urheilun eettinen keskus SUEK järjestää antidopingkoulutuksia eri kohderyhmille esimerkiksi eri tason urheilijoille ja valmentajille. Lisäksi SUEK tekee aktiivisesti yhteistyötä lajiliittojen kanssa. Urheiluseuroissa dopingista puhuminen sisältyy asennekasvatukseen ja ravitsemusneuvontaan.
[metaslider id=27372]
”Antidoping ei ole erillinen osa urheilijan elämää vaan se tulee mukaan pienissä osissa. Urheilijan kehittyessä hän saa koko ajan lisää tietoa osana omaa polkuaan”, kertoo Suomen urheilun eettisen keskuksen koulutusvastaava Samuli Rasila.
Jokaisella lajiliitolla on omat antidopingohjelmansa. Ohjelmaan vaikuttavat muun muassa harrastajamäärät, lajin ominaispiirteet ja koulutusjärjestelmät. Tästä syystä antidopingohjelmat voivat vaihdella eri lajien välillä.
Koripalloa 1. divisioonassa pelaava Aada Pekkalainen kertoo, että heille on annettu vain lista kielletyistä aineista. Hän kuitenkin toteaa, että jokainen on itse vastuussa omista asioistaan. Pekkalainen ei koe, että erillisestä koulutuksesta olisi hyötyä sillä tasolla, millä hän urheilee.
”Antidoping-koulutus olisi varmasti hyödyllinen heille, joilla testaus on todennäköisempää”, Pekkalainen sanoo.
Kiellettyjen aineiden lista ohjenuorana
Yleisurheilua 15 vuotta harrastanut, kymmenottelija Tuure Hollo, 26, kertoo, että hänelle dopingista alettiin puhua jo 13-15 vuoden iässä.
”Ohjeena nuorille on lähinnä se, että kun käy lääkärissä ja saa heiltä reseptejä tulisi aina varmistaa, että lääkkeissä ei ole kiellettyjä aineita. Myös kaikki mahdolliset apteekista saatavat peruslääkkeet tulisi varmistaa doping-listalta.”
Hollo kertoo, että dopingista puhutaan aika avoimesti, mutta sitä ei erikseen korosteta. Leireillä ja seurojen tapahtumissa pidetään usein jonkinlaisia tietoiskuja.
Turun Urheiluliiton yleisurheilujaoston valmennusvaliokunnan puheenjohtaja Pasi Teini kertoo, että ihan nuorille ei dopingista puhuta, mutta 16-17 vuoden ikäisten kanssa siitä keskustellaan.
”Käydään lääkkeiden käytön takia läpi eli jos on jokin erivapautta vaativa sairaus vaikkapa astma, niin käydään Suomen antidopingtoimikunnan säännöstö läpi. Lisäksi painotetaan sitä, että tarkkailee mitä syö”, Teini toteaa.
”Myöhemmällä iällä dopingista ei erikseen tulla kenellekään juttelemaan. Se on itsestään selvää, ja kaikki vanhemmat urheilijat ovat asian sisäistäneet. Nuorten valistuksessa on nykyään paljon hyviä esikuvia mukana auttamassa, mutta näillä samoilla tavoilla minullekin on nuoremmalla iällä dopingista puhuttu”, Hollo kuvailee.
Tuoreimmat
-
Koreografi ohjaa myös luonnollista liikettä — show ei rakennu yhdessä yössä
-
Kenelle tekoälyn avulla tehty kappale kuuluu?
-
Turun palo lisäsi köyhien naisten ja lasten ahdinkoa
-
Öissä töissä: Vuoropäiväkoti tarjoaa turvallisen sylin kellonajasta riippumatta
-
"Some on monelle nuorelle eräänlainen henkireikä" – aikuiseksi kasvaminen somessa herättää ristiriitaisia tunteita
-
Rap-artisti Olenleo haluaa keikkailla enemmän – uusiin paikkoihin pääseminen ilman nimeä on vaikeaa
-
Naisjääkiekon kehittyminen vaatii asennemuutosta erityisesti seuroissa
-
Asevelvollisuuden laaja uudistus vaatisi useiden vuosien valmistelun
-
Fanittaminen tuo sisältöä elämään – "Työviikko tuntuu kevyemmältä, kun on keikkareissu tiedossa"
-
Pelastushelikopteri hälytetään vain kriittisimpiin tehtäviin - "Kuolemaa kohtaa lähes joka vuorossa"