Muotoilun opiskelija Albin Tötterman kertoo kokevansa jännitystä joka kerta ennen esiintymistä. Kuva: Tony Vesalainen

Uutiset

Esiintymisjännitys vaarallisessa esityksessä

Pinja Teponoja

Jännityksen tunne saattaa tuoda esitykseen voimaa ja valmiutta. Jännittäminen saattaa kuitenkin aiheuttaa ihmisellä reaktion, joka tuntuu jopa lamauttavalta.

[metaslider id=27532]

Katriina Siekkinen avaa vuonna 2015 kirjoittamassaan Vireyttävä esiintymisjännitys –opinnäytetyössä, mistä esiintymistä edeltävä jännitys johtuu. Tekstissään hän esittelee Päivi Arjaksen näkemyksen siitä, että vireytyminen on alkukantainen reaktio.

”Nykyaikana yksittäiselle ihmiselle epäonnistumisen pelko tai uhka kasvojen menettämisestä ovat Arjaksen mukaan yhtä todellisia pelon aiheita kuin luolamiehelle petoeläimet ja muut fyysiset vaarat. Esiintymistilanne ei ole hengenvaarallinen, mutta ihmisen elimistö ei tiedä sitä,” Siekkinen kirjoittaa.

Jännitys saattaa tuntua muun muassa lihasten jännittymisenä ja tärinänä käsissä ja jaloissa. Kyseistä reaktiosta puhutaan usein taistele tai pakene –nimityksellä. Vaara-tilanteessa aivot valmistavat ihmisen joko taistelemaan tai pakenemaan. Kun kumpikaan näistä vaihtoehdoista ei tule kyseeseen, aivot lähettävät käskyn ”leiki kuollutta”. Näin syntyy lamaantumisreaktio.

Esiintymisjännitys hyvässä ja pahassa

Turun ammattikorkeakoulussa muotoilua opiskeleva Albin Tötterman ja animaatiota opiskeleva Aro Merta esittivät Taideakatemian yössä Tulishown.

”Jännitys tuntuu stressaavalta sykytykseltä. Se herättää riittämättömyyden tunteen ja lähtee ajattelemaan kaikkia mahdollisia mokia ja entä jos –tilanteita,” Tötterman kertoo tauolla ennen esiintymään palaamista.

Tötterman kertoo kokevansa esiintymisjännitystä joka kerta esiintymistilanteeseen asti. Hänen mielestään jännittäminen ennen esiintymistä on hyvä, koska se pakottaa tajuamaan mitä on tekemässä. Esiintyessä liiallinen jännitys saa pelkäämään, mitä pahimmillaan voi tapahtua. Tällöin keskittyminen omista tekemisistään saattaa herpaantua.

Merta kertoo jännityksen tuntuvan adrenaliinina, paniikkina ja ahdistuksena, sekä ajatuksina ”entä jos”-tilanteista. Hän on kuitenkin esiintynyt elämässään paljon, ja on oppinut muodostamaan juuri ennen esitystä ympärilleen kuplan, joka sulkee muut ihmiset ulkopuolelle. Se auttaa jännityksen kontrolloimisessa.

”Kun miettii mikä voisi mennä pieleen, osaa paremmin välttää epäonnistumisia ja valmistautua tilanteeseen,” Merta kertoo esiintymisjännityksen hyödyistä.