Etsijöitä työllistävät erityisesti kissat. Kuva: Kirsi Lätti.

Hyvinvointi

Uutiset

Etsijäkoiria ei riittävästi avuntarpeeseen nähden

Kirsi Lätti

Kadonneiden lemmikkien etsinnässä käytettäviä etsijäkoiria on Suomessa vain vähän, vaikka niiden tarve olisi suuri. Turun alueella niitä ei ole lainkaan, vaan apuun joudutaan lähtemään kauempaa. 

[metaslider id=27837]

Turussa ei etsijäkoiria ole tällä hetkellä lainkaan, koska täällä ei ole myöskään kouluttajia jotka järjestäisivät opetusta. Koulutuksia kyetään järjestämään lähinnä niissä kaupungeissa, joissa jo on osaavia harrastajia. Etsijäkoiraliiton aktiivi Mari Tonteri on yksi yhdistyksensä harvoista kouluttajista, ja hän on pitänyt Varsinais-Suomen alueen kursseja yksin 10 vuoden ajan.

Turkua lähimmät koulutukset hän pitää Helsingissä. Koulutus kestää noin kolme vuotta, ja matkaaminen Turun ja Helsingin välillä käy joillekin ylivoimaiseksi.

”Turkulaisiakin harrastajia on ollut toiminnassa mukana, mutta tämä on ollut heille pidemmän päälle liian raskasta”, Tonteri harmittelee.

Suomen etsijäkoirat ry:n Turkua lähimmät koirat ja koulutukset järjestetään Salon ja Forssan alueella. Yhdistyksessä toivotaan, että koiria olisi laajasti ympäri Suomea, mutta vapaaehtoisvoimin toimivalle yhdistykselle se on käytännössä vaikeaa.

”Suurin osa kadonneista eläimistä löydetään kuitenkin ilman etsijäkoiria, pelkän puhelinneuvonnan avulla”, Suomen etsijäkoiraliitto ry:n puheenjohtaja Elina Louhio kertoo ja korostaa myös perinteisen lapuilla ilmoittelun tärkeyttä etsinnöissä.

 Akuuteimmat tapaukset pyritään aina etsimään

Suomessa kadonneiden lemmikkien paikantamiseen koulutettuja etsijäkoiria on yhteensä noin 40. Koirien rajallinen määrä tarkoittaa sitä, että jokaista kadonnutta lemmikkiä ei voida etsiä, vaikka avuntarve on suuri. Turun eläinsuojeluyhdistykseen tulee kuukaudessa noin 300 yhteydenottoa kadonneisiin eläimiin liittyen.

Akuuteiksi tapauksiksi lasketaan tiineet, juuri synnyttäneet, vanhat, sairaat tai kolaritilanteessa mukana olleet eläimet sekä pienet pennut. Ne pyritään aina etsimään. Sen sijaan vapaasti ulkoilemaan päästettyjen kissojen etsintöihin ei lähdetä.

”Se on omistajan oma riski, jos kissan päästää kulkemaan ulkona vapaasti”, Tonteri toteaa.

Etsijäkoiratoiminta tärkeää myös eläinsuojeluyhdistyksille

Turun Eläinsuojeluyhdistyksen (TESY) eläinsuojeluneuvoja Heidi Leyser-Kopra pitää etsijäkoiratoimintaa arvossa. TESY toimii yhteistyössä etsijäkoirayhdistysten kanssa, jos se tarvitsee apua jonkin eläimen löytämisessä.

”Esimerkiksi kerran meille tuotiin selvästi imettävä emokissa, joka oli jäänyt auton alle ja jouduttiin lopettamaan. Silloin sen pentuja lähdettiin paikantamaan etsijäkoirien avulla”, Leyser-Kopra muistelee.

Hän neuvoo ihmisiä ottamaan kadoksissa tai irrallaan olevista eläimistä aina ensisijaisesti yhteyttä oman alueensa löytöeläinkotiin. Tapauskohtaisesti myös hätäkeskukseen, mikäli irrallaan oleva eläin on nähty esimerkiksi vilkkaalla autotiellä, jossa se voi olla vaaraksi.

”Etsijäkoiraliittoihin kannattaa olla yhteyksissä viimeistään katoamista seuraavana päivänä, erityisesti jos eläin on vanha tai sairas”, hän neuvoo.

 

[note color=”#d3d3d3″]Etsijäkoiratoiminta

  • Suomessa toimintaa järjestävät Etsijäkoiraliitto ja Suomen etsijäkoirat ry
  • Yhdistykset toimivat vapaaehtoisvoimin, etsintöihin osallistuville harrastajille korvataan vain matkakorvaukset
  • Molemmat yhdistykset antavat myös puhelinneuvontaa. Etsijäkoiraliitto ylläpitää myös eLassi –sivustoa netissä.
  • Koiran koulutus kestää noin kolme vuotta.
  • Koira koulutetaan ilmaisemaan kadonnut eläin noin 0,5-1 kilometrin etäisyydeltä, sen lähelle ei mennä. Tämän jälkeen jää lemmikin omistajan tehtäväksi houkutella se esiin.
  • Jos eläimen liikkumisalue tiedetään, etsijäkoiria ei käytetä.
  • Etsinnöissä tulee olla varovainen, jotta karkulaista ei vahingossa säikäytetä kauemmaksi.

[/note]

Muokattu: infolaatikon otsikko, “pelkillä puhelinsoitoilla” -> “pelkän puhelinneuvonnan avulla”