Anonyymi työnhaku vähentää syrjintää ja parantaa imagoa

[metaslider id=19592]

Anonyymissa työnhaussa hakemuksista poistetaan sellaisia tietoja, joilla ei ole merkitystä työnteon kannalta. Hakemuksista ei siis selviä esimerkiksi hakijan nimi, ikä, sukupuoli, kansallisuus tai äidinkieli.

Työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2012 julkaisemasta tutkimuksesta käy ilmi, että venäjänkielisen nimiset työnhakijat joutuvat lähettämään kaksi kertaa enemmän hakemuksia verrattuna sellaisiin hakijoihin, joiden nimi on suomenkielinen tullakseen kutsutuksi haastatteluun. Anonyymilla työnhaulla pyritään estämään tällaista työhönotossa tapahtuvaa syrjintää.

Uranus Oy:n LAURA-rekrytointijärjestelmän asiakkuusjohtaja Kaarlo Vennervirta kertoo, että LAURA-järjestelmään on tuotu viime vuoden sisällä mahdollisuus suorittaa hakijavertailu anonyymisti.

”Tämä ei ole ollut valtavan suuri kiinnostuksen kohde, mutta jotkut asiakkaat haluavat tällaisen mahdollisuuden mukaan”, Vennervirta toteaa.

Turun yliopiston ylioppilaskunnan TYYn rekrytoinnit on pääsihteeri Rauli Eleniuksen mukaan tehty anonyymisti kahden vuoden ajan. Anonyymia hakua käytetään TYYssä sellaisissa hallituksen avaamissa työtehtävissä, joissa työnkuva on ennalta määrätty. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset asiantuntijatehtävät.

”Me voimme tällä tavalla tehdä omasta rekrytointiprosessistamme selkeämmän. Se helpottaa parhaan mahdollisen tyypin löytämisessä”, Elenius selittää.

Hakemusten käsittely ja muokkaaminen anonyymeiksi aiheuttaa valmistelijoille jonkin verran lisätyötä.

”Siinä menee ehkä viisi minuuttia per hakemus, vähintään”, Elenius sanoo.

Rekrytointi on myös imagokysymys

Anonyymi työnhaku voi parantaa yrityksen työnantajakuvaa.

”Näin voidaan korostaa, että organisaatiossa kaikkia kohdellaan tasapuolisesti. Jos työnantajan politiikka on pyrkiä mahdollisimman suureen yhdenvertaisuuteen, niin tällä tavalla voidaan varmistaa, ettei näillä peitettävillä tekijöillä ole vaikutusta rekrytointiin”, Vennervirta selittää.

Elenius kertoo anonyymin työnhaun sopivan arvoihin, joita yliopistolla halutaan edistää. Käytäntö myös vahvistaa sitä työnantajakuvaa, jota TYY haluaa välittää.

”Toivomme tietysti, että tämä tuo erilaisia hakijoita, mutta haluamme myös näyttäytyä hyvänä työnantajana ja vastuullisena rekrytoijana”, Elenius kertoo.

Ennakkoluuloille kyytiä

Esimerkiksi äidinkieli ei ole Eleniuksen mielestä oleellinen, mutta kielitaidon suhteen voi olla vaatimuksia.

”Suomen pitää olla erinomainen, mutta sillä ei ole väliä onko äidinkieli suomi, ruotsi, englanti vai swahili”, hän selittää.

VPS Henkilöstöpalveluiden Tampereen, Turun ja Salon aluejohtaja Liisa Tuominen kertoo, että VPS toimittaa asiakasyrityksille hakijoiden tiedot nimettömänä. Hänen mukaansa turhat ennakkoluulot voivat estää oikean henkilön palkkaamisen.

”Voidaan ajatella, että työhön tarvittaisiin keski-ikäinen nainen, mutta nuorella miehellä voi olla juuri sopivat ominaisuudet”, hän selventää.