Kamppailulajien lopettamisprosentit rajuja

Shaolin Dojon Timo Müllerin mukaan kamppailulajien lopettamisprosentit ovat korkeita. Jopa 90–95 prosenttia aloittavista ei ole lajin parissa enää viiden vuoden päästä. Saman tekniikan hiomiseen ja muokkaamiseen kyllästyy Müllerin mukaan helposti, jos motivaatiota tai itsekuria ei ole.

Myös Krav Maga Turun Tero Mäkinen komppaa. Krav magassa ei kilpailla, joten kilpailuhenkiset harrastajat hakeutuvat usein vapaaottelun puolelle.

”Mielenkiinnon ylläpitäminen on haasteellista lajeissa, joissa ei ole kilpailua.”

Turussa krav magan aktiiviharrastajien määrä onkin viimeisen viiden vuoden aikana pudonnut peräti 25 prosenttia.

Turvallinen tapa kamppailla

Turun judoseura ry:n varapuheenjohtajan Ville Turtan mukaan kamppailulajit ovat turvallinen tapa päästä mittelemään fyysisesti.

”Siellä on tuomari tai valmentaja viheltämässä pelin poikki.”

Turtan kokemuksen mukaan judossa loukkaantumisia tuntuu olevan vähän. Alkeiskurssilla opetellaan kaikki alusta asti, kuperkeikoista oikeanlaiseen alastuloon heitosta.

Naisharrastajia enemmän mukaan

Kamppailu- ja itsepuolustuslajien harrastajamäärät vaihtelevat trendien mukaan. Harrastajia on vauvasta vaariin, lihavasta laihaan ja naisesta mieheen. Myös mahdollisuus kisoihin tai pelkkään kuntoiluun on. Turussa voi harrastaa lähes viittäkymmentä eri kamppailu- ja itsepuolustuslajia.

Niko Aurala on vetänyt thainyrkkeilyn starttikursseja kymmenen vuotta lajin Suomeen tuoneella Turku Thaiboxing Clubilla. Hän kertoo uusien harrastajien löytävän yhä useammin lajin pariin.

”Jos miehiä ja naisia vertaa, niin naisten parissa on ollut enemmän kasvua.”

Naisten mielenkiinto on huomattu muuallakin. Mäkinen kertoo naisten määrän kasvaneen viime vuosina kymmenestä prosentista kolmannekseen harrastajista.

Turun yliopistolla Shaolin Dojon jäsenseurassa yli puolet on naisia. Müllerin mukaan perinteisiä lajeja ei mielletä enää niin rajuiksi kuin ennen.

Miksi kamppailulajit kiinnostavat?