Sosiaalisen median merkitys työnhaussa on kokoajan kasvussa. Tärkeitä ammatillisia kanavia ovat esimerkiksi LinkedIn ja Twitter. Kuva: Iidaliisa Pardalin.

Media

Uutiset

Yhteiskunta

Yleinen

Some voi olla valtti työnhaussa

Petra Sundell

BANNERI SOME

Juttusarjassa käsitellään käyttäytymistä sosiaalisessa mediassa. Osa 9/9.

[metaslider id=24664]

Sosiaalisen median merkitys työnhaussa on selkeästi kasvussa. Omasta some-kuvasta kannattaa kuitenkin olla tarkkana.

Työnhaussa pätevät edelleen vanhat, perinteiset lainalaisuudet: oman motivaation, kokemuksen ja aktiivisuuden merkitys ei ole muuttunut. Sosiaalinen media on tuonut kuitenkin uusia keinoja tuoda näitä asioita esille.

“LinkedInissä on helppo päivittää omaa osaamistaan ja kokemustaan, blogissa voi tehdä itsestään mielenkiintoisen ja tuoda esille asiantuntijuutta. Muissakin kanavissa pystyy brändäämään itseään”, Staffpointin toimitusjohtaja Ari Kunelius kertoo.

Aktiivisesti sosiaalisessa mediassa toimivat työnhakijat ovat helpommin työnantajien löydettävissä.

“Some on voimakeino tehostaa omaa ansioluetteloaan positiivisella tavalla,” Kunelius sanoo.

Rekry – Turun Yliopiston työelämäpalveluiden suunnittelija Pilvi Lempiäinen ja Somecon johtava konsultti Jani Lilja muistuttavat, että sosiaalinen media toimii työnhaussa myös toiseen suuntaan. Nettisivuilla voi olla virallista tietoa, mutta muita kanavia voi käyttää kertomaan, millaista työskentely yrityksessä on.

“Kun yrityksen elämästä ei saa mitään kuvaa, monet miettivät kannattaako sinne hakea”, Lilja toteaa.

Avainasemassa pitkäaikaisuus ja johdonmukaisuus

Somecon Jani Liljan mukaan heidän rekrytoinneissaan painoarvo on pitkäaikaisessa tekemisessä.

“Hakija voi panostaa hetken työhakemukseen, käyttää siihen paljon aikaa ja kirjoittaa mitä tahansa. Mutta kun esimerkiksi bloggailee ja twiittailee, niin näkee sen pitkäaikaisen aktiivisuuden, ja se kiinnostaa ihmisessä.”

Myös Pilvi Lempiäinen Turun yliopiston työelämäpalveluista allekirjoittaa saman.

“Työnhaussa suurempien ja erikoisempien some-kampanjoiden sijaan kannattaa pitkäjänteisesti ja johdonmukaisesti kasvattaa omaa asiantuntijakuvaansa. Tämä onnistuu keskustelemalla, ottamalla kantaa ja osallistumalla ryhmiin.”

Liljan mukaan työnantaja kiinnittää huomiota hakijan asiallisuuteen sekä persoonaan.

“Räväkkä persoona kannattaa tuoda esille. Jos on twitterissä vain geneerinen linkkien jakaja, eikä tuo esille mitään omia kommentteja, niin miksi niitä kannattaa lukea”, Lilja sanoo.

“Minut on rekrytoitu nykyiseen yritykseen ihan sillä, että olen bloggaillut ja twiittaillut aktiivisesti aiheeseen liittyen.”

Some-kuvasta kannattaa olla tarkkana

Työnantaja saa lain mukaan googlettaa hakijan, mutta löytyvät tulokset eivät saa vaikuttaa rekrytoinnin lopputulokseen.

Ari Kunelius kertookin, että heillä valinnat tehdään perinteisen hakuprosessin kautta eikä aikaa edes jää googlaamiselle.

“Työntekijän kuitenkin kannattaa olla tarkkana, sillä esimerkiksi negatiiviset kommentit nykyisestä tai entisestä työnantajasta tulevat muita teitä työnantajan tietoon.”

Lempiäisen mielestä some on kuitenkin hyvä erottautumisen väline, joten omat kanavat kannattaa jakaa työnantajalle itse. Kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että somesta löytyvät tiedot kohtaavat hakemuksessa ja ansioluettelossa kerrottujen asioiden kanssa.

Pahinta, mitä voi tapahtua, on Liljan mukaan se, jos verkosta löytyvä ihminen ei kohtaa oikean ihmisen kanssa.

“Silloin on menty jossain pahasti metsään.”

Aikaisemmin ilmestyneet osat:

Instagram mahdollistaa ilmaisen mainonnan
Yksityisyyden raja -kyselyn tulokset

Suuret some-kanavat syrjäytetään uusien tieltä
Sosiaalinen media lähentänyt kuntaa ja sen asukkaita
Sosiaalinen media on mullistanut kaukosuhteet
Avoimuudella ja keskustelulla vihapuhetta vastaan
Alastomuus Periscopessa voi aiheuttaa syytteen
Somenäkyvyys auttaa media-alan kovassa kilpailussa