Juttusarjassa käsitellään käyttäytymistä sosiaalisessa mediassa. Osa 4/9.
[metaslider id=23798]
Kuntien kiinnostus sosiaaliseen mediaan on herännyt viime vuosina. Varsinais-Suomen 27 kunnasta kahdellakymmenellä on oma Facebook-sivusto. Loput seitsemän on aukaisemassa kunnan yhteisen somekanavan lähitulevaisuudessa.
”Paikallislehden lisäksi Facebook on merkittävin kanava kaupungin tiedottamisessa. Sosiaalisen median merkittävyys lisääntyy koko ajan, kun taas printtimedia vähenee”, toteaa Someron kaupungin elinkeinoasiantuntija Tanja Uusitalo.
Kuntien ensimmäinen askel sosiaaliseen mediaan on ollut Facebookin perustaminen. Suurimmat kunnat ovat pikkuhiljaa laajentaneet tiedottamista myös Instagramiin ja Twitteriin.
Ilmoitustaulut ja kuntalehdet elävät somen rinnalla
Sosiaalinen media ei ole syrjäyttänyt aikaisempia tiedotustapoja, vaan esimerkiksi pienimmissä kunnissa käytetään edelleen ahkerasti ilmoitustaulua, kuntalehteä sekä kunnan verkkosivuja. Sen sijaan sosiaalinen media on laajentanut kuntien tiedottamista sekä lisännyt vuorovaikutusta kunnan ja kuntalaisten välillä.
”Sosiaalinen media on tuonut uudenlaisen tavan vuorovaikutukseen. Facebookissa kaupunki pystyy keskustelemaan kuntalaisten kanssa rennommin ja nopeammin. Palautteeseen ja kysymyksiin voidaan reagoida heti. Ei tarvitse odotella seuraavan päivän lehteä”, toteaa Raision viestintäpäällikkö Mari Koivunen.
Toisaalta nopea reagointimahdollisuus tuo mukanaan sen, että työaikaa on vaikea erottaa vapaa-ajasta.
”Jos illalla kotona näkee kiinnostavan jutun niin, usein sen kirjoittaa tai jakaa myös kaupungin Facebookissa, vaikka ei olekaan enää töissä”, toteaa Uusitalo.
Kunnilta puuttuu yhtenäinen tiedotus
Vain suurimmilla kaupungeilla on koko kunnan yhteinen tiedottaja. Useimmissa Varsinais-Suomen kunnissa tiedottamisen hoitavat muutamat kunnan työntekijät niin sanotusti vasemmalla kädellä muun työn ohella.
”Iso osa kunnan markkinoinnista tapahtuu sosiaalisen median kautta. Olisi hyvä, jos kunnalla olisi yksi vastuuhenkilö, joka vastaisi sosiaalisesta mediasta. Some tulee viemään yhä enemmän ja enemmän työaikaa, joten varmaan tulevaisuudessa on kunnalle hankittava somevastaava. Vielä tästä ei ole kuitenkaan puhuttu”, toteaa Kemiönsaaren kehitysosaston markkinoija Cathina Wretdal-Lindström.
Kunnan hajanainen tiedottaminen onkin yksi syy siihen, miksi kaikki kunnat eivät ole vielä Facebookissa. Laitila ja Uusikaupunki ovat ainoat Varsinais-Suomen kaupungit, jotka eivät ole avanneet kaupungin yhteistä some-kanavaa.
“Sosiaalinen media on vahvasti tätä päivää myös kuntien tiedottamisessa. Uudenkaupungin kaupungilla ei ole varsinaista tiedottajaa, vaan eri toimialat tiedottavat omista yksiköistään. Kaupungin yhteisen Facebookin perustaminen vaatisi sen, että yksi henkilö vastaisi koko kaupungin viestinnästä ja tähän ei olla vielä ryhdytty”, kertoo Uudenkaupungin kaupungin matkailusihteeri Irmeli Laaksonen.
Uusikaupunki hakee somelähettiläitä
Uusikaupunki on ottanut aivan uudenlaisen suunnan sosiaaliseen mediaan. Kaupunki etsii parhaillaan sataa vapaaehtoista somelähettilästä. Lähettiläät toimivat sosiaalisessa mediassa jakamalla uutisia ja tunnelmia Uudestakaupungista omilla kanavillaan.
Hankkeelle on saatu EU-rahoitusta 32 488 euroa. Kaupunki on palkannut yhden projektikoordinaattorin, joka julkaisee Smarpshare-nimisen ohjelman kautta viestejä. Lähettiläät saavat ilmoituksen viesteistä sähköpostiinsa, jolloin he voivat käydä jakamassa kaupunkia koskevaa sisältöä kanavilleen. Lähettiläät voivat myös ehdottaa materiaaleja jaettavaksi.
Laaksosen mukaan vastaavaa tiedotustapaa ei olla vielä muissa kunnissa kokeiltu.
Juttusarjan seuraavissa osissa käsitellään sitä, miten vihapuheeseen voidaan vaikuttaa sekä sitä, kuinka kestäviä somekanavat ovat.
Juttusarjan edelliset osat: Avoimuudella ja keskustelulla vihapuhetta vastaan
Alastomuus Periscopessa voi aiheuttaa syytteen
Somenäkyvyys auttaa media-alan kovassa kilpailussa
Tuoreimmat
-
Tutka tutkii: Miten nälkä vaikuttaa päätöksentekoon?
-
Glow up on ikuinen trendi, joka muuttaa muotoaan vuosikymmenten vaihtuessa
-
Animaatioiden stereotyyppinen naiskuva alkaa murtua
-
Naisista koostuvat tiimit saavat vain alle prosentin startupeihin sijoitetusta pääomasta
-
Mikrotrendit syntyvät somessa – "Menee kaksi kuukautta ja vaatetta ei enää ole missään"
-
Yhdysvaltojen kampuksilla urheilu ja opiskelu kulkevat käsi kädessä
-
Voiko iltaihmisestä tulla aamuihminen? Asiantuntijat kertovat, miten rytmiä voi muuttaa
-
Taksilainsäädäntö uudistuu: Takseihin erottuvat rekisterikilvet
-
Varanäyttelijät ovat esityksen turva, mutta he jäävät vähemmälle huomiolle
-
Miksi mielenterveydestä puhuminen on edelleen vaikeaa nuorille miehille?