"Ketään ei voi pakottaa syömään hyvin"

Terveydenhuollon ammattilaiset pitävät Kuluttajaliiton Syö hyvää –hanketta tervetulleena projektina suomalaisen ravintovalistuksen piiriin. Raha-automaattiyhdistyksen rahoittaman nelivuotisen hankkeen tavoitteena on viestiä suomalaisille kiihkottomasti ja luotettavasti järkevistä ruokavalinnoista.

[metaslider id=13104]

Valistaminen keskittyy hankkeen verkkosivustolle sekä materiaalin jakamiseen sen 21 kumppaniryhmälle, joihin lukeutuvat muun muassa Marttaliitto, Maa- ja kotitalousnaiset sekä Luokanopettajien liitto.

”Valistusta ja oikeaa tietoa tarvitaan, kun pyritään vaikuttamaan suomalaisten elintapoihin. Mielestäni hanke ja sen verkkosivusto ovat tähän tarkoitukseen erinomaiset”, sanoo THL:n entinen pääjohtaja, emeritusprofessori Pekka Puska.

Hankkeen kumppaniryhmät pitävät Kuluttajaliiton Annikka Marniemen mukaan tuhansia luentoja, joilla jaetaan ravitsemustietämystä ja kerrotaan Syö hyvää –sivustosta. Myös terveydenhuollon ammattilaiset käyttävät sivustoa päivittäisessä työssään.

”Viimeksi tänään katsoimme yhdessä ylipainoisen lapsipotilaani kanssa videoklipin nettisivuilta”, kertoo laillistettu ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Salon Läntiseltä terveysasemalta.

Projektin keskittäminen verkkoon saa Ruottiselta kiitosta, sillä siellä ihmiset viettävät aikaansa muutenkin.

Ympäristöllä suuri vaikutus elintapoihin

Valistustyön konkreettisia vaikutuksia on vaikeata mitata, sillä elintavat ja ravinto riippuvat monista eri tekijöistä.

”Emme väitä kohentavamme kansanterveyttä tällä projektilla, vaan pyrimme viestinnällisin toimenpitein jakamaan ihmisille tietoa ja valmiuksia tekemään järkeviä ruokavalintoja”, korostaa Marniemi, ja jatkaa:

”Tarkoituksena on kääntää kuluttajalle ymmärrettäväksi tekstiksi se, mitä tiede tällä hetkellä ravitsemussuosituksista sanoo.”

Puskan mukaan hankkeen menestyminen on kahden asian summa:

”Se, minkälainen vaikutus jollakin tempulla on ihmisiin ja se, kuinka moni tälle tempulle lopulta altistuu.”

Hänen mielestään on tärkeää, että myös terveydenhuollon puoli on mukana hankkeessa. Terveydenhoitajan tai lääkärin vastaanotolta olisi hyvä saada matkaan esimerkiksi lentolehtinen, jolta Syö hyvää –projektin tiedot löytyvät.

Hankkeen yksi viidestä kohderyhmästä onkin terveydenhuollon ammattilaiset, joita koulutetaan toimimaan välikäsinä tavallisen kuluttajan ja ajankohtaisen ravitsemustiedon välillä.

Välinpitämättömien herättely hankalaa

Kaikkien ihmisryhmien tavoittaminen hankkeen pariin on kuitenkin mahdotonta. Ravintoasioista kiinnostumattomille projekti jäänee vieraaksi.

”Onko edes hyödyllistä näyttää kädestä pitäen materiaalia sellaiselle, jolla ei ole kiinnostusta ottaa vastaan tietoa? Jos ihmistä ei kiinnosta, häntä ei kiinnosta”, toteaa Ruottinen.

Ruottinen pohtii aihetta työssään päivittäin: kuinka esimerkiksi ylipainoisten lasten vanhemmat saisi kiinnostumaan lastensa ruokavalioasioista? Osallistuminen jää vähäiseksi, jos lapsen vastaanottoajalle mukaan tulemisen sijaan lähdetään hoitamaan muita asioita. Syö hyvää –hanke tarjoaa vastauksia myös lapsiperheiden ravitsemuskysymyksiin, mutta materiaalista on hyötyä vain silloin, kun vanhemmilla on kiinnostusta käyttää sitä.