Yli puolet turvapaikanhakijoista saa kielteisen päätöksen

Viime vuonna kielteisiä turvapaikkapäätöksiä tehtiin Suomessa 1903. Oleskeluluvan tai myönteisen päätöksen sai noin sata vähemmän.

Suomen Ekumeenisen Neuvoston mukaan kielteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita auttaa Suomessa ainakin 20 seurakuntaa. Turun Mikaelin seurakunnan kirkkoherra Jouni Lehikoisen mielestä kielteisiä turvapaikkapäätöksiä tehdään Suomessa väärin perustein.

[vimeo id=”93151067″ width=”600″ height=”337″ /]

Valituksia tehdään paljon

”Turvapaikkaprosessissa kaikkiin päätöksiin voi hakea muutosta. Oikeussuoja-asiat on turvattu järjestelmässä hyvin”, sanoo Maahanmuuttoviraston tulosalueen turvapaikkayksikön johtaja Juha Similä.

Pakolaisneuvonta ry:n tiedottaja Anu Koikkalaisen mukaan turvapaikanhakijat tuntevat suomalaista oikeudellista järjestelmää yleensä hyvin heikosti. Valittaminen kuuluu lakimiehen vastuulle.

”Olemme usein eri mieltä viranomaisten päätöksistä. Tällaisissa tapauksissa valitamme päätöksistä kansallisiin ja tarvittaessa myös kansainvälisiin tuomioistuimiin. Lakimiehemme valittavat myös myönteisistä päätöksistä. Jos asiakkaalle on esimerkiksi myönnetty oleskelulupa toissijaisen suojelun tarpeen perusteella ja hänelle kuuluisi mielestämme pakolaisstatus, juristimme voivat valittaa siitä.”

Valitus ei välttämättä estä käännytystä. Suomessa ei seurata, mitä kielteisen päätöksen ja käännytyksen saaneille tapahtuu.

Pakolaisstatuksen saamiseen on tiukat kriteerit

Juha Similän mukaan turvapaikanhakijalla on pääsääntöisesti subjektiivinen pelko joutua vainotuksi. Saadakseen turvapaikan, syyn pitää olla objektiivisesti perusteltua. Maahanmuuttovirasto tarkastaa esimerkiksi hakijan kotimaan tiedot.

Vainon pitää liittyä alkuperään, uskontoon, kansallisuuteen, tiettyyn ihmisryhmään kuulumiseen tai poliittisiin syihin. Vainon harjoittajana on joko valtio tai ulkopuolinen taho, jolta kotimaan valtio ei pysty turvapaikanhakijaa suojaamaan.

”Viime vuosina pakolaisstatus on myönnetty huomattavasti suuremmalle osalle myönteisen päätöksen saaneista. Kriteerit pakolaisstatuksen saamiseksi tunnistetaan paremmin”, sanoo Pakolaisneuvonta ry:n tiedottaja Anu Koikkalainen.

Ruandalainen turvapaikanhakija Thierry Francis sai pakolaisstatuksen Suomesta vuonna 2012.

[vimeo id=”93158373″ width=”600″ height=”337″ /]

Pienet hakijamäärät

Suomessa on ollut muihin Euroopan maihin verrattuna pienet hakijamäärät vuosikausia. Viime vuosina turvapaikanhakijoiden määrä on ollut 3000-4000.

”Näyttää siltä, että muutosta ei ole tulossa. Monesti julkisessa keskustelussa puhutaan, että olisi valtavat vetotekijät Suomeen. Kun tarkastelee hakijamääriä, Suomessa ei ole sellaiset käytännöt, jotka jotenkin erityisesti houkuttelisivat tulemaan tänne,” sanoo Anu Koikkalainen.

Vertailuna Ruotsista haki viime vuonna turvapaikkaa  yli 54 000 ihmistä, joista Ruotsi hyväksyi yli puolet.

Viime vuonna eniten turvapaikanhakijoita tuli Suomeen maahanmuuttoviraston mukaan Irakista. Venäjä  on sen sijaan ohittanut Somalian viime vuosina turvapaikanhakijoiden määrässä.

[note color=”#d3d3d3″]Faktalaatikko

• Turvapaikanhakija on henkilö, joka tulee vieraasta maasta ja hakee valtion suojelua. Turvapaikanhakijalle voidaan myöntää pakolaisstatus vainon perusteella.
• Kansainvälistä suojelua voi saada myös toissijaisen tai humanitaarisen suojelun perusteella. Oleskelulupa voi olla myös tilapäinen ja se voidaan myöntää myös esimerkiksi yksilöllisistä inhimillisistä syistä.
• Kiintiöpakolainen on valikoitu suoraan ulkomailta esimerkiksi pakolaisleireiltä. Suomi on sitoutunut ottamaan 750 kiintiöpakolaista vuodessa. Tänä vuonna pakolaiskiintiötä kasvatetaan 300 ihmisellä Syyrian konfliktin vuoksi.
• Dublin-asetuksen mukaan se EU:n jäsenvaltio, josta turvapaikanhakija ensimmäisenä hakee turvapaikkaa tai jonka kautta hän tulee unionin alueelle on velvollinen käsittelemään hakemuksen. Tällöin hakija palautetaan vastuussa olevaan maahan. Viime vuonna Suomesta palautettiin Dublin-asetuksen nojalla muihin maihin yli 900 turvapaikanhakijaa.

Lähde: Pakolaisneuvonta

[/note]