Klubikulttuurin vireä aika hyvä hetki DJ-kirjalle

[metaslider id=3482]

”Nykyään ihmiset rakentavat itse soittolistojaan ja suosittelevat biisejä kavereilleen. He lähestyvät musiikkia hyvin samalla tavalla kuin DJ:t”, väitöskirjatutkimusta äänitetyn musiikin ontologiasta sekä DJ:stä esiintyvänä taiteilijana tekevä Kim Ramstedt pohtii.

Joulukuussa julkaistaan suomalaista DJ-kulttuuria hahmottava kirja, joka koostuu 26:n DJ:n haastatteluista sekä artikkeleista. Kirja tehdään hyvään aikaan, sillä DJ-kulttuuri on Suomessa jatkuvassa nosteessa. Suomalaisesta DJ-kulttuurista ei ole aikaisemmin tehty vastaavaa teosta. Ramstedt näkee kirjalla olevan tilausta.

”Kovinkaan monessa suomalaista musiikkia käsittelevässä teoksessa ei puhuta DJ:stä monella sanalla”, Ramstedt kertoo.

DJ-kirja, näkökulmia suomalaiseen DJ-kulttuuriin —kirjan artikkeleissa aiheina ovat muun muassa omakustanne levyt, DJ-kulttuurin historia Suomessa sekä levyjen keräily. Kirjan toimittaja Matti Nives haluaa tuoda haastatteluissa esille mielenkiintoisia persoonia ja heidän ajatuksiaan.

”Usein tuntui ennen vanhaan siltä, kun meni jollekin klubille ja kuuli jotain hyvää musiikkia, että se DJ jäi jotenkin etäiseksi. Olisi ollut hauskaa tietää, mitä ne DJ:t ajattelee siitä musiikista ja mikä niiden toimintaa ohjaa”, Nives kertoo.

Hänen mielestään suomalainen DJ-kulttuuri elää tällä hetkellä vireää vaihettaan.

”Kun olen jutellut eri DJ:den kanssa ja katsonut skeneä sisältä päin, olen saanut käsityksen, että Suomessa on aika kunnianhimoista porukkaa tällä hetkellä. Täällä on sellainen hyvä pöhinä päällä”, Nives kuvailee.

Turku vahva DJ-kulttuurin vaikuttaja Suomessa

Kirja osuu Ramstedtin mukaan hyvään saumaan. Musiikin digitaalinen murros tekee tavallisestakin kuuntelijasta DJ:n.

”Vaikka musiikki siirtyy pilveen ja on vähemmän konkreettinen kuin esimerkiksi ennen vinyylien kautta, silti ihmiset käyttävät musiikkia enemmän ja samaistuvat DJ:hin tällä tavalla”, Ramstedt kommentoi.

Turkulainen DJ Esko Routamaa on yksi kirjan DJ:stä. Hän kuvailee turkulaista klubikulttuuria omintakeiseksi.

”Konemusiikin tullessa Suomeen järjestettiin esimerkiksi sellaisia laittomia varastobileitä öisin. Turku oli siinä ensimmäinen, joka järjesti niitä bileitä ja toi sitä musiikkikulttuuria Suomeen”, Routamaa kertoo.

Suomen ensimmäinen yhteisörahoituspalvelu apuna rahoituksessa

Heinäkuussa 2013 avattiin ensimmäinen yhteisörahoituspalvelu, Mesenaatti.me. Yhteisörahoitus on kansainvälisesti yleistynyt tapa kerätä ja lahjoittaa rahaa.

DJ-kirja keräsi rahoituksen avulla 16 158 euroa. Tekijät ylittivät minimitavoitteensa, joka oli 12 750 euroa. Kerätyillä rahoilla maksetaan painokulut, tekijöiden korvaukset sekä julkistamisjuhlat.