Some uutislähteenä vaatii toimittajalta taitoa

Lähdekritiikin ja tiedon tarkistamisen merkitys korostuu käytettäessä sosiaalista mediaa uutislähteenä. Jo aiemmin aidoksi todetun Twitter-tilin siteeraaminen ei poista journalistin velvollisuutta tarkistaa sisältöä ennen julkaisua.

’’Sosiaaliseen mediaan voi kuka tahansa tehdä tilin kenen tahansa nimellä, joten tieto tarvitsisi aina tarkistaa useammasta kohdasta’’, Turun Sanomien toimittaja Katja Kaartinen sanoo.

Väärän henkilöllisyyden takaa toimivien tilien lisäksi hakkeroinnin vaara täytyy pitää mielessä.

’‘Vaikka kyseessä olisi aidoksi tiedetty tili, se ei poista sitä, etteikö tätä twiitissä kerrottua tietoa voisi, tai ehkä pitäisi vielä tarkistaa twiittaajalta itseltään’’, Julkisen sanan neuvoston ensimmäinen varapuheenjohtaja Timo Huovinen kertoo.

’‘Käytäntönä on, että jos tilin omistajaa ei tavoiteta, niin silloin tilin siteeraaminen kirjataan juttuun ylös. Rajuja syytöksiä koskevia asioita ei voida julkaista ennen kuin vastapuoli on saanut mahdollisuuden kommentoida’’, Kaartinen lisää.

MTV3:n toimittajan Nina Rahkolan mukaan mitä tunnetumpi twiittaaja, sen paremmin tietoon voi luottaa.

’‘Kun joku suomalainen aktiivisesti Twitteriä käyttävä ministeri twiittaa, sitä voidaan pitää luotettavana tietona jo sellaisenaan. Tilanne on eri, jos joku poliitikko yhtäkkiä aloittaa twiittaamisen. Silloin faktat tulee tarkistaa tarkemmin.’’, Rahkola kertoo.

’‘Sosiaalisesta mediasta tekee hankalan se, että siellä ei ole päätoimittajan vastuuta samalla tavalla kuin niin sanotussa normaalissa mediassa. Siellä leviää helpommin tarkistamattomia tai vääriä tietoja, joilla pyritään joihinkin tiettyihin tarkoitusperiin’’, Huovinen varoittaa.

[metaslider id=2942]

Sosiaalinen media tiedonhankinnan välineenä yhdistettynä toimitusten kiireeseen voi poikia asiavirheitä. Medioiden siteeratessa toisiaan tilanne voi kumuloitua niin, että virhe päätyy lopulta moneen paikkaan.

’’Harvassa mediassahan lähdetään tarkistamaan faktoja jonkun muun median julkaisemaan juttuun. Vaikka niin ehkä kuuluisi tehdä, niin harvassa niin tehdään. Jos virhe lähtee leviämään niin se on ihan yhtälailla kaikkien vika, jotka sitä virhettä levittävät’’, Kaartinen muistuttaa.

Huovinen pitää hyvänä asiana sitä, että korjaukset uutisiin ovat yhä yleisemmin lukijalle näkyvissä.

’‘Journalistin ohjeet on otettu vakavasti ja olennaiset korjaukset ja muutokset merkitään nykyään näkyviin lukijalle. Tämä on mielestäni lisääntynyt ja se on journalistisen toiminnan kannalta hyvä asia. Lukija voi tämän ansiosta tehdä omat johtopäätöksensä asiasta’’, Huovinen kertoo.

’’Siitä on hankala tehdä johtopäätöstä, että onko sitä tehty aikaisemminkin tai onko se lisääntynyt. Olennaista on se, että virheet oikaistaan samalla voluumilla kuin ne ovat alunperin syntyneet’’, Huovinen lisää.