Lapset kaipaavat digituotteilta interaktiivisuutta

Suomalaisten lastenlehtien toimituksissa ei uskota digitaalisten näköislehtien vetovoimaan. Printtiin luotetaan yhä, ja digitaalisen median kasvuun valmistaudutaan tablettisovelluksilla ja verkkosisällöllä.

[metaslider id=3538]

Lasten ja nuorten tuotteisiin keskittyvällä Egmont Kustannuksella on jo tableteille ja älypuhelimille tarkoitettua sisältöä. Digitaalisia näköislehtiä ei kuitenkaan julkaista.

”Digitaalisen tuotteen oletetaan olevan erilainen kuin printtituote. Kuluttajat kaipaavat digituotteilta interaktiivisuutta, jota perinteiset näköislehdet eivät tarjoa”, Egmontin digital manager Shania Määttälä toteaa.

”Siksi painotamme brändeihin liittyviä appseja”, Määttälä jatkaa. Esimerkiksi perinteisten Barbie- ja Monster High -lehtien hahmot seikkailevat myös iPadille suunnitelluissa minipelejä ja tarinoita sisältävissä sovelluksissa.

Otavamedian kustantamista lastenlehdistä, kuten Koululaisesta, Villivarsasta ja Leppiksestä, ei ole digitaalisia versioita. Lehtien vastaavan päätoimittajan Elli Mäkilän mukaan digitodellisuuteen on Otavalla kyllä havahduttu, mutta digimuotoon siirtyminen ei ole juuri nyt ajankohtainen asia.

”Mahdollisuutta ei ole suljettu pois, mutta muutos pitää tehdä oikeaan aikaan. Suomalaiset eivät tällä hetkellä ole yhtä valmiita maksamaan digitaalisesta sisällöstä kuin mitä ulkomailla jo ollaan”, Mäkilä selventää.

Yhteisöllisyyttä verkossa

Otavamedia panostaa ensi vuonna lastenlehtien verkkosisältöihin. Koululaisen internet-sivustolle tehdään lehden 70-vuotisjuhlan kunniaksi laaja sisällöllinen uudistus.

Mäkilän mukaan päivityksellä tavoitellaan yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta lukijakunnan kanssa.

”Nettisaitti on tärkein koululaisia tavoiteltaessa, onhan esimerkiksi Facebook kielletty alle 13-vuotiailta. Me olemme lähteneet tekemään päivitystä katsomalla, millainen lehteä lukeva reppukansan edustaja on ja mitä hän toivoo.”

Toisin kuin kilpailijansa, Egmont ei panosta verkkosivuihin.

”Verkkosivujen merkitys on vähentynyt, sosiaalisen median merkitys taas kasvanut. Kommunikointi lukijoiden kanssa tapahtuu nykyään usein Facebookissa. Osa kohderyhmästämme on liian nuorta käyttämään Facebookia, joten nettisivuja tarvitaan yhä, mutta olemme lisänneet sosiaalisen median käyttöä”, Määttälä kertoo.

Muutoksia horisontissa

Useimpien lastenlehtien levikki on laskenut viime vuosien aikana. Mäkilä ei ole huolissaan lukijoiden määrän vähenemisestä. Vaikka media digitalisoituu vauhdilla, hän luottaa printtilehden asemaan:

”Villivarsa ja Koululainen voivat hyvin, ensimmäisen lukijakäyrä on jopa positiivinen. Tulevaisuudessa digitaalisesta sisällöstä saadaan enemmän tuloja kuin nyt, mutta lehti on ja pysyy.”

Määttälä puolestaan uskoo, että edessä on suuria muutoksia:

“Printtilehtien täydellinen kuolema ei ole vielä näköpiirissä, sillä lasten vanhemmat ovat tottuneet printtimediaan. On toki myös lapsia, jotka pitävät nimenomaan printistä. 2–5-vuotiaat ovat kuitenkin kasvaneet täysin eri ympäristössä kuin vanhempansa ja osaavat vaatia digitaalisia sisältöjä. Digitaalisen median kasvu on luonnollista. Se ei ole uhka, se on vain muutos.”